Ero sivun ”Lauri Viljanen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Teokset: Näköala vuorelta, runokokoelma. 1936 > Näköala vuorelta, runokokoelma. 1938 |
+ Suomennoksiin kuuluu ... |
||
Rivi 5:
Viljanen oli naimisissa toisen Tulenkantaja-runoilija [[Elina Vaara]]n kanssa vuosina [[1926]]-[[1930]]. Vieraillessaan kesällä [[1934]] [[Travemünde]]n saksalais-pohjoismaisessa kirjailijakodissa hän meni siellä naimisiin ''Tyyne Maria Vuoren'' (1901–1977) kanssa.
Kirjallisuudentutkijana Viljanen keskittyi [[Johan Ludvig Runeberg|J.L.Runebergin]] ja [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] runouteen ja julkaisi teokset myös [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemestä]] ja [[Henrik Ibsen]]istä. Ollessaan [[Parnasso]]n toimittajana 1953–1955 hän julkaisi lehdessä modernistien kuten [[Paavo Haavikko|Paavo Haavikon]], [[Veijo Meri|Veijo Meren]] ja [[Tuomas Anhava]]n tekstejä. Suomennoksiin kuuluu mm. [[Knut Hamsun]]in, [[J. V. Snellman]]in, [[Heinrich von Kleist]]in ja [[T. S. Eliot]]in tuotantoa.
Runoilijana Viljanen otti aluksi vaikutteita eniten V. A. Koskenniemeltä. 1930-luvulla Viljanen ja kirjailija [[Mika Waltari]] kiinnostuivat muinaista [[Egypti]]ä 18. dynastian aikana hallinneesta faarao [[Ekhnaton]]ista. Viljanen teki hänestä runon 'Ekhnatonin viimeinen laulu' ja Waltari ensin näytelmän ja sitten [[1945]] kirjan "[[Sinuhe egyptiläinen]]". Sodan jälkeen Viljasen runous haki aiheitaan muun muassa antiikin maailmasta ja [[Odysseus|Odysseuksen]] persoonasta. Eläkkeellä ollessaan Viljanen matkusteli [[Italia]]ssa keräten materiaalia tutkimustaan 'Romanttinen Hellas ja Rooma' varten. Tämä tutkimus jäi kuitenkin keskeneräiseksi.
| |||