Ero sivun ”Transport triggered architecture” versioiden välillä

p
Kieliasua
p (Kieliasua)
'''Transport triggered architecture''' (TTA) on eräsyksi tietokoneen [[suoritin|suorittimen]] suunnittelufilosofiasuunnittelufilosofioista.
 
TTA menee vieläkin pidemmälle kuin [[VLIW]] vastuun siirtämisessä laitteistolta kääntäjälle;: VLIW-käskykannalla ohjelmakoodi vain määrittelee, mitkä käskyt saa suorittaa rinnakkain, mutta ei ota kantaa siihen, miten suoritin ne sisäisesti suorittaa, TTA-suorittimilla suorittimen sisäiset väylät näkyvät käskykannassa, ja koko suoritinta ohjelmoidaan antamalla näille väylille käskyjä siirtää dataa.
 
Esimerkiksi kahden rekistereissä olevan luvun yhteenlasku, joka RISC-suorittimella olisi muotoa
 
add R0, R1 → R2
 
koostuu TTA-suorittimella kolmesta datansiirrosta.:
 
R0 → adder.operand
adder.result → R2
 
joistaSiirroista ensimmäiset kaksi voidaan suorittaa samalla [[kello (tietokonetekniikka)|kello]]jaksolla ja siten sijoittaa samaan käskysanaan,. viimeinenViimeinen myöhemminsiirto sijoitettunatulee toiseensijoittaa myöhempään käskysanaan.
 
TTA-suorittimessa yhdessä käskysanassa voi olla niin monta siirtoa kuin suorittimella on väyliä.
 
TTA-suorittimen suurimmat hyödyt saadaan siitä, että paljastamalla suorittimen sisäiset väylät käskykannassa näidenvoidaan vähentää sekä väylien että väylien ja näiden väylienlaskentayksiköiden välisten yhteyksien laskentayksiöihin määrää. voidaanNäin vähentääsuorittimien suuresti,tehontarve laskee ja sitensiitä saada suorittimestasaadaan pienempi, vähävirtaisempi ja suurempaan kellotaajuuteen kykenevä kuin vastaava [[VLIW]]-suoritin. Toinen merkittävä hyöty on muokattavuus;: TTA-suorittimesta on helppo suunnitella erilaisia versioita, joissa esimerkiksi laskentayksiköitä on lisäilty,lisätty. jaLisäksi käskykantaa on helppo laajentaa, koska uusi käsky voidaan toteuttaa lisäämällä toimilohko, joka puolestaan on vain uusi kohde, jonne dataa voidaan siirtää.
 
TTA:n haittapuolia ovat suorittimen huono sopeutuminen dynaamisiin tilanteisiin;. keskeytystenKeskeytysten toteuttaminen TTA:lla on hyvin hankalaa, ja koska mitään käskyjen uudelleenjärjestelyjä itse suorittimella ei voida tehdä, välimuistihuti pysäyttää koko suorittimen. Lisäksi TTA:n konekielikoodi vie verraten paljon tilaa, koska yhden laskuoperaation suorittamiseen joudutaan yleensä tekemään vähintään 2kaksi datansiirtoa, jotka pitää erikseen koodata käskysanoihin. TTA-konekielikoodi on myös aina suoritinkohtaista, eikä minkäänlaista binääriyhteensopivuutta suorittimen eri mallien välillä ole.
 
Täyden tehon saaminen irti TTA-suorittimesta vaatii myös erittäin hyvän kääntäjän, koska kääntäjän vastuulla on enemmän kuin muiden suoritintyyppien tapauksissa.
 
Näistä syistä TTA-suorittimia kaavaillaan lähinnä [[digitaalinen signaaliprosessori|signaaliprosessoreiksi]] eikä yleiskäyttöisiksi [[suoritin|suorittimiksi]]. Toistaiseksi TTA-suorittimia on lähinnä vasta tutkittu yliopistojen tutkimusprojekteissa eikä niitä tiedetä vielä otetun käyttöön missään tosielämän sovelluksissa.
 
[[luokka:Tietokonetekniikka]]
955

muokkausta