Ero sivun ”Åvikin lasitehdas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla |
aiheesta muualla: RKY tekstiin |
||
Rivi 15:
Gadolinit muuttivat Åvikin viljelystilaksi lasitehtaan tuhouduttua. 1800-luvun lopussa tilanhoitajana toiminut August Haggrén osti Åvikin ja 1900-luvun ajan suurella tilalla harjoitettiin viljelyä ja karjanhoitoa. Haggrénin suku omistaa tilan edelleen, mutta karjanhoito lakkautettiin ja pellot myytiin pois vuoteen 1995 mennessä<ref name="somerolehti" />.
Vuosina 1988-1989 alueella järjestettiin kaivauksia, joiden tuloksena löydettiin lasitehtaan uuninpohja ja sulatusuuni sekä lasitehtaan esineistöä<ref name="somerolehti" />. [[Museovirasto]]n vuonna 2009 julkistetussa inventoinnissa Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka määriteltiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=1828|nimi=Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka}}</ref>
==Lähteet==
Rivi 24:
*{{Kirjaviite | Tekijä =Annala, Vilho | Nimeke =Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Ensimmäinen nide | Vuosi =1948 | Luku = | Sivu =56-70 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen lasiteollisuusliitto | Tunniste = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Fewster, Derek Andrew | Nimeke=Samhället kring pottorna. Åviks glasbruk som struktur 1748 - 1833 | Selite= Examensavhandling i Finlands och Skandinaviens historia | Julkaisupaikka= Helsingfos| Julkaisija= Historiska institutionen vid Helsingfors universitet| Vuosi=1991 | Tunniste= }}
{{coor title dms|60|39|22|N|23|20|12|E|region:FI-LS_type:landmark}}
| |||