Ero sivun ”Kaliumnitraatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p +pvm |
lp 2x |
||
Rivi 16:
'''Kaliumnitraatti''' on luonnossa esiintyvä maa-alkalimetallin (KNO<sub>3</sub>) suola. Sitä esiintyy luonnossa suurissa kerrostumissa Etelä-Amerikassa, erityisesti [[Chile]]ssä jopa 3,6 metrin kerroksina. Suolat ovat sekoittuneen muihin suoloihin, kuten NaCl, [[kipsi]]in ja [[hiekka]]an. Chilen ja [[Peru]]n salpietariesiintymät ovat kuitenkin enemmän natriumnitraatin kuin kalisalpietarin lähteitä.
Sitä sanotaan myös salpietariksi tai kalisalpietariksi, joka tulee [[latina]]n sanasta ''sal petrae'', joka tarkoittaa kivisuolaa tai [[Petra (kaupunki)|Petra]]n suolaa.{{Kenen mukaan}}
Ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista kaliumnitraatin tärkeimmät lähteet olivat luolien seinämien kiteytymät ja hajoavat orgaaniset aineet. Lantakasat olivat etenkin huomattava lähde. [[Bakteeri]]t hapettavat hajoavan [[urea]]n [[ammoniakki|ammoniakin]] ja muut [[typpi]]pitoiset aineet, minkä seurauksena muodostuu [[nitraatti|nitraatteja]]. Esimerkiksi Suomen [[Pohjanmaa]]lla on ainakin jo 1500-luvulla valmistettu [[Ruotsin valtio|kruunun]] määräyksestä lantasalpietaria.<ref>http://www.porstuakirjastot.fi/files/994/salpietarin_varhainen_valmistus_hieta.htm</ref>
Kaliumnitraattia käytetään [[typpihappo|typpihapon]] valmistuksessa, ruuanlaitossa, lannoitteissa, rakettipolttoaineena ja ilotulitteissa. Sitä käytetään myös joissain hammastahnoissa ehkäisemään hampaiden vihlomista. Aiemmin sitä käytettiin myös [[ruuti|ruudin]] valmistuksessa.{{Lähde?}}
Kaliumnitraatti on [[NTP|normaaliolosuhteissa]] [[olomuoto|olomuodoltaan]] väritöntä - valkoista veteen liukenevaa jauhetta, jonka [[moolimassa]] on 101,1 g/mol, [[sulamispiste]] 333 - 334 °C, [[tiheys]] 2,1 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>) ja liukoisuus veteen 25 °C:n lämpötilassa 35,7 g/100 ml sekä [[CAS-numero]] 7757-79-1. Kaliumnitraatti hajoaa alle kiehumislämpötilansa 400 °C:ssa.
| |||