Ero sivun ”Tieteellinen laki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Palautettu perusteluitta poistettua + käännös-malline
<!-- -->
Rivi 1:
'''Tieteelliset lait''' ovat [[Tiede|tieteen]] vallitsevia [[Hypoteesi|hypoteeseja]] siitä, mitä [[fysiikan lait|luonnonlait]] ovat. Ne tieteelliset lait, jotka ovat [[Totuus|tosia]], ovat luonnonlakeja.<ref name="Rosenberg">{{Kirjaviite | Tekijä=Rosenberg, Alex | Nimeke=Philosophy of science: A contemporaty introduction | Selite=2nd edition | Julkaisija=Routledge | Julkaisupaikka=New York, London | Vuosi=2005 | Sivu=32 | Tunniste=ISBN 0-415-34317-8 | Kieli={{en}} }}</ref>
<!-- {{lähteetön}}
 
Tieteelliset lait ovat tyypillisesti johtopäätöksiä, jotka perustuvat toistettuihin tieteellisiin [[koe|kokeisiin]] ja [[havainto]]ihin, ja jotka ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi [[tiedeyhteisö]]ssä. Kaikkeuden toimintaa kuvaavien lakien muotoilu on eräs tieteen päämääristä.
 
Lakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä ne kaikki kuvaavat luontoa vajavaisesti ja korvataan luultavasti aina jossain vaiheessa uusilla ja tarkemmilla. Toisaalta selvästi vanhentuneet lait, kuten fysiikassa [[klassinen mekaniikka|klassisen mekaniikan]] lait, toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen oleellinen lakien ominaisuus on niiden ennustuskyky, eli niillä voidaan ennustaa tulevaisuuden tapahtumia jossain määrin, kun nykyinen tilanne tunnetaan. Tätä ennustamista käytetään myös lakien todenpitävyyden todentamiseen. Kolmanneksi lait ovat [[matematiikka|matemaattisia]] eli niillä kuvataan kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien asioiden välisiä säännönmukaisuuksia.-->
 
== Lakien ominaisuuksia ==
Rivi 9 ⟶ 10:
Lakien ominaisuuksiksi on ehdotettu muun muassa seuraavia:
 
<!--* Totuus, ainakin niiden sovellusalueella. Määritelmällisesti ei ole koskaan tehty sellaista toistettavissa olevaa havaintoa, joka olisi ristiriidassa lain kanssa.-->
[[Paul Davies]]in mukaan:
* Universaalius. Lait vaikuttavat pätevän koko kaikkeudessa.<ref name="Davies-82">Davies 1992, s. 82.</ref>
 
* UniversaaliusYleispätevyys. Lait vaikuttavat pätevän koko kaikkeudessa.<ref name="Davies-82">Davies 1992, s. 82.</ref>
* Yksinkertaisuus. Lait ilmaistaan tyypillisesti yksittäisinä matemaattisina [[yhtälö]]inä.<ref name="Davies-82"/>
* AbsoluuttisuusEhdottomuus. Mikään kaikkeudessa ei näytä vaikuttavan lakien pätevyyteen.<ref name="Davies-82"/>
<!--* Vakaus. Lait eivät muutu sen jälkeen kun ne on kerran löydetty, vaikkakin ne saatetaan osoittaa joidenkin vielä yleisempien ja täsmällisempien lakien likiarvoiksi.-->
* Kaikkivoipuus. Kaiken kaikkeudessa tulee olla yhtäsopivaa lakien kanssa.<ref>Davies 1992, s. 83.</ref>
 
[[Richard Feynman]]in mukaan:
 
* Lait ovat yleisesti tiettyjen [[säilymislaki]]en mukaisia.<ref name="Feynman">Feynman 1965, s. 59.</ref>
* Lait ovat usein olemassaolevien aika-avaruudellisten homogeniteettienyhdenmukaisuuksien ([[Symmetria|symmetrioiden]]) ilmentymiä.<ref name="Feynman"/>
* Lait ovat tyypillisesti teoreettisestiperiaatteessa käännettävissä [[Aika|ajan]] suhteen, vaikkakaan [[ajanAjan nuoli|ajan suuntaa]] itseään ei voida kääntää.<ref name="Feynman"/><!--
 
Tieteelliset lait eroavat tieteellisistä [[teoria|teorioista]] siinä, että ne ovat niitä yksinkertaisempia ja vakaampia. Teoriat ovat usein lakeja monimutkaisempia ja niissä on useampia osatekijöitä, ja siksi ne tulevat todennäköisemmin muuttumaan, kun lisää havaintoaineistoa saadaan. Tämä johtuu siitä, että lait ovat yhteenvetoja tehdyistä havainnoista, kun taas teoriat ovat malleja, jotka selostavat havaintoja, selittävät niitä, ovat suhteessa toisiin havaintoihin ja tekevät niiden perusteella testattavissa olevia ennusteita. Yksinkertaistettuna, siinä missä laki kuvaa ''että'' jokin tapahtuu, teoria selittää ''miksi'' ja ''kuinka'' jokin tapahtuu.
 
Linjanveto siitä, mitä sanotaan laiksi ja mitä ”pelkäksi” teoriaksi on varsin liukuvaa, mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Fysiikan laeista tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[säilymislaki|säilymislait]] kuten [[Termodynamiikka#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö: energian säilyminen|energian säilyminen]]. Toisaalta fysiikan lait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.-->
 
== Lait ja selittäminen ==
Rivi 35 ⟶ 41:
Toinen humelaisen lähestymistavan mukainen ratkaisu olisi katsoa, etteivät sattumanvaraiset yleistykset auta ennusteiden tekemisessä. Lait saavat [[Induktiivinen päättely|induktiivista]] tukea ne toteuttavilta yksittäisiltä ilmentymiltä, mutta sattumanvaraisten tapausten totuusarvo tiedetään vasta sitten, kun kaikki yksittäistapaukset on tarkastettu. Kolmas humelaisen lähestymistavan mukainen ratkaisu on katsoa lakien olevan sellaisia tosia yleistyksiä, jotka voidaan sovittaa ihanteelliseen tiedon järjestelmälliseen kokonaisuuteen, ja sattumanvaraisten yleistysten olevan sellaisia tosia yleistyksiä, joita ei voida selittää tällaisen ideaaliteorian puitteissa.<ref name="Papineau"/>
 
Toiset filosofit, kuten [[D. M. Armstrong]], [[Fred Dretske]] ja [[Michael Tooley]], ovat hylänneet humelaisen lähestymistavan, ja katsoneet, että laeilla tulee olla jotain sellaista sisältöä jossa on kyse jostain enemmästä kuin pelkästä asioiden säännönmukaisista esiintymistä. Eräs ehdotus on, että lait ilmaisevat ominaisuuksien välisiä välttämättömyyksiä. Tällaisia välttämättömyyksiä ei kuitenkaan voida tuntea [[a priori ja a posteriori|kokemuksesta riippumatta]] vaan [[a priori ja a posteriori|havaintojen ja kokemuksen kautta]].<ref name="Papineau"/><!--
 
== Tulkintoja ==
Rivi 49 ⟶ 55:
=== Lait likiarvoina ===
 
Jotkut lait ovat vain yleisempien lakien [[likiarvo]]ja, joita voidaa soveltaa hyvin jollakin rajatulla alueella. Esimerkiksi fysiikan laeista Newtonin dynamiikka (joka perustuu [[Galilei-muunnos|Galilei-muunnoksiin]]) on [[yleinen suhteellisuusteoria|yleisen suhteellisuusteorian]] likiarvo selvästi valon nopeutta alemmissa nopeuksissa, koska Galilei-muunnos on [[Lorentz-muunnos|Lorentz-muunnoksen]] likiarvo näillä nopeuksilla. Vastaavasti Newtonin vetovoimalaki on yleisen suhteellisuusteorian likiarvo pienillä massoilla, ja [[Coulombin laki]] on [[kvanttisähködynamiikka|kvanttisähködynamiikan]] likiarvo. Tällaisissa tapauksissa on yleistä käyttää edelleen yksinkertaisempaa likiarvoista versiota laista täsmällisemmän ja yleisemmän lain sijaan. {{Käännös|:en:Physical law}} -->
 
== Katso myös ==
 
* [[Fysiikan lait]] eli luonnonlait
* [[Kausaliteetti]]
* [[Hempelin–Oppenheimin malli|Peittävän lain malli]] eli deduktiivis-nomologinen malli
 
== Lähteet ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Davies, Paul | Vuosi=1991 | Nimeke=The Mindmind of God: The Scientificscientific Basisbasis for a Rationalrational Worldworld | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Simon & Schuster | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 0-671-79718-2 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Feynman, Richard | Vuosi=1965 | Nimeke=The Charactercharacter of Physicalphysical Lawlaw | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=M.I.T. Press | Kieli={{en}} }} Suomeksi: {{Kirjaviite | Nimeke=Fysiikan lain luonne | Selite=Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Ursan julkaisuja 70 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ursa | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5329-02-X}}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
Rivi 69 ⟶ 74:
 
* {{SEP | Id=laws-of-nature | Tekijä=Carroll, John W. | Nimeke=Laws of Nature}}
 
{{Käännös|:en:Physical law}}
 
[[Luokka:Tieteellinen menetelmä]]