|
== Alkuperä ==
Alun perin ''Vojevoda'' ja sen sisaralus [[Tykkivene Klas Horn|Posadnik]] ({{k-ru|Ruhtinas}}),, kaksi osittain sotalaivaa ja osittain huvipurtta, rakennettiin [[Montenegro]]n ruhtinaan Nikola Petrović Njegošin (kuningas [[Nikola I Petrović-Njegoš|Nikola Petrović-Njegošin]] 1910–1918) tilauksesta hänen huvipurtensa saattajiksi. Aluksen sisustusSisustus oli loistokas: muun muassa salongit tilattiin [[Pariisi]]sta. Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta johtuen alukset olivat korkeita ja kapeita, mikä teki niistä erittäin kiikkeriä ja siis merikelpoisuudeltaan hyvin huonoja.<ref name="LM_27">Leijonalippu merellä s. 27</ref>
KukaanAlusten järkiperäinenvalmistuessa tilaajaruhtinas eiNikola halunnutoli edeskonkurssin nähdäpartaalla moisiaeikä korukapistuksiapystynyt maksamaan tilaustaan, lopultajolloin Nikolanhänen sukulainensukulaisensa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[tsaari]]keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] tulisuostui hätiin:lunastamaan hänkään ei erityisemmin pitänyt aluksista, muttaalukset. kuitenkinHän osti ne ja teki niistä oman huvipurtensa saattajia. Hyvin aluksetAlukset kelpasivat vartiotehtäviin suojaisissa satamissa ja tyynillä merimatkoilla , vapauttaen saman tien parikin oikeata sotalaivaa huonompiin keleihin. <ref name="LM_27"/>▼Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta johtuen alukset olivat korkeita ja kapeita, mikä teki niistä erittäin kiikkeriä ja siis merikelpoisuudeltaan hyvin huonoja. Mutta eihän se haitannut: alukset olivat paraatialuksia eivätkä sotalaivoja, eihän ruhtinas halunnut lähteä merelle kuin kauniilla säällä; samoin näiden uusien alusten taistelukyky olisi ollut lievästi sanoen nimellinen.
''Vojevoda'' ja ''Posadnik'' lähetettiin [[ Itä-AasiaKaukoitä]] anän [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] aikana, mutta laivaston purjehtiessa myrskyssä [[Itämeri|Itämerellä]] purjehdusominaisuuksiltaan huonoimmatheikot alukset lähetettiin takaisin . ''Vojevoda'' ja ''Posadnik'' kuuluivat näihin aluksiinsatamaan, joten nealus välttivätvältti uppoamisen [[Tsushiman meritaistelu]]ssa. <ref name="LM_27"/>▼Mutta kun alukset olivat valmiita luovutettaviksi, ruhtinas Nikola huojuikin konkurssin partaalla eikä pystynyt maksamaan näitä huvipurtensa saattajia. Telakalle ne olivat yksinomainen rasite, koska rakentaminen oli tullut mielettömän kalliiksi — eikä kuninkaalliselta tilaajalta ollut sopinut vaatia käsirahaa, joten tämä hanke oli kaatumassa telakan niskaan.
Alukset liitettiin 1907 Venäjän Itämeren laivastoon saattajiksi, jolloin niiden aseistuksen 47 millimetrin pääaseet vaihdettiin kahteen 57 millimetrin ja 40 kaliiperin tykkiin. Alukset aseistettiin 1910 uudelleen kahdella 75 millimetrin ja kahdella 57 millimetrin tykillä sekä kahdella konekiväärillä, ja samalla aluksista poistettiin torpedoputket.
▲Kukaan järkiperäinen tilaaja ei halunnut edes nähdä moisia korukapistuksia, lopulta Nikolan sukulainen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[tsaari]] [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] tuli hätiin: hänkään ei erityisemmin pitänyt aluksista, mutta kuitenkin osti ne ja teki niistä oman huvipurtensa saattajia. Hyvin alukset kelpasivat vartiotehtäviin suojaisissa satamissa ja tyynillä merimatkoilla, vapauttaen saman tien parikin oikeata sotalaivaa huonompiin keleihin.
▲''Vojevoda'' ja ''Posadnik'' lähetettiin [[Itä-Aasia]]an [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] aikana, mutta laivaston purjehtiessa myrskyssä [[Itämeri|Itämerellä]] purjehdusominaisuuksiltaan huonoimmat alukset lähetettiin takaisin. ''Vojevoda'' ja ''Posadnik'' kuuluivat näihin aluksiin, joten ne välttivät uppoamisen [[Tsushiman meritaistelu]]ssa.
Alustyypin erikoisuus oli siinä, että normaalien laivahöyrykattiloiden sijaan aluksissa oli kummassakin kaksi veturinkattilaa; tämä säästi tilaa ja teki hiilivarastojen kasvattamisen mahdolliseksi, mikä lisäsi toimintasädettä.
| 