Ero sivun ”Sähködipoli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p l, kl
sähköisestä dipolimomentista
Rivi 1:
'''Sähködipolin''' muodostavat kaksi erimerkkistä mutta yhtä suurta [[varaus]]ta, joilla on tietty [[etäisyys]] (d) toisistaan.
 
Dipolia luonnehtii ''dipolimomentti'', vektorisuure, jonka suuruus on toisen varauksen suuruus kerrottuna varausten välisellä etäisyydellä. Dipolimomentin suunta vastaa suuntaa negatiivisesta päästä positiiviseen. Koska [[sähkökenttä|sähkökentän]] suunta on määritelty positiiviseen varaukseen vaikuttavan voiman suuntana, dipolin kenttäviivat osoittavat poispäin positiivisesta varauksesta ja kohti negatiivista varausta.
[[Molekyyli]]n [[dipolaarisuus|dipolaarisuuteen]] vaikuttaa olennaisesti sen suuntautuneisuus (esim. vesimolekyylin kulma 105 astetta). [[Linus Pauling|L. Paulingin]] mukaan [[elektronegatiivisuus]] mittaa [[atomi]]n kykyä vetää [[sidoselektroni|sidoselektroneja]] puoleensa. Kahden tai useamman atomin sitoutuessa [[kovalenttinen sidos|kovalenttisesti]] toisiinsa saattaa atomien välille syntyä elektronegatiivisuuseroista johtuvia [[osittaisvaraus|osittaisvarauksia]]. Paulingin elektronegatiivisuustaulukossa [[jaksollinen järjestelmä|jaksollisen järjestelmän]] kaikkein elektronegatiivisimmat [[alkuaine]]et ovat oikealla ylhäällä (mm. fluori, happi). Esim. vesimolekyylit ovat [[polaarisuus|polaarisia]] eli [[poolisuus|poolisia]].
 
Jos dipoli asetetaan ulkoiseen sähkökenttään, kenttä vaikuttaa dipolin erimerkkisiin päihin vastakkaissuuntaisilla voimilla. Syntyy [[vääntömomentti]] '''τ''', joka pyrkii vääntämään dipolin kentän suuntaiseksi:
 
:<math> \mathbf{\tau} = \mathbf{p} \times \mathbf{E}</math>
missä '''p''' on sähköinen dipolimomentti.
 
== Molekyylin dipolaarisuus ==
 
[[Molekyyli]]n [[dipolaarisuus|dipolaarisuuteen]] vaikuttaa olennaisesti sen suuntautuneisuus (esim. vesimolekyylin kulma 105 astetta). [[Linus Pauling|L. Paulingin]] mukaan [[elektronegatiivisuus]] mittaa [[atomi]]n kykyä vetää [[sidoselektroni|sidoselektroneja]] puoleensa. Kahden tai useamman atomin sitoutuessa [[kovalenttinen sidos|kovalenttisesti]] toisiinsa saattaa atomien välille syntyä elektronegatiivisuuseroista johtuvia [[osittaisvaraus|osittaisvarauksia]]. Paulingin elektronegatiivisuustaulukossa [[jaksollinen järjestelmä|jaksollisen järjestelmän]] kaikkein elektronegatiivisimmat [[alkuaine]]et ovat oikealla ylhäällä (mm. fluori, happi). Esim.Esimerkiksi vesimolekyylit ovat [[polaarisuus|polaarisia]] eli [[poolisuus|poolisia]].
 
Fluorimolekyyli F2 ei ole polaarinen molekyyli, koska atomit ovat 180 asteen kulmassa, eli suorassa. Tosin tällaisillakin molekyyleillä on hetkellisiä polarisoitumisen tapaisia voimia, nk. [[dispersiovoimat|dispersiovoimia]].