Ero sivun ”Val Lewton” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieni korjaus |
|||
Rivi 22:
'''Val Lewton''' (oik. nimi ''Vladimir Ivan Leventon'', [[7. toukokuuta]] [[1904]] [[Jalta]], [[Venäjän keisarikunta]] (nyk. [[Ukraina]]) – [[14. maaliskuuta]] [[1951]] [[Los Angeles]], [[Kalifornia]], [[Yhdysvallat]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[elokuvatuottaja]] ja [[käsikirjoittaja]]. Hänet tunnetaan parhaiten 1940-luvulla RKO:lle tuottamistaan [[kauhuelokuva]]n klassikoista.<ref name=tcm-youth>katso esim. TCM – Youth Runs Wild</ref>
Val Lewton on harvoja tuottajia, joilla on ollut oma tunnistettavissa oleva yhtenäinen tyyli. Lewtonin tuottamat elokuvat ovatkin
Lewton tuotti RKO:lle 11 pienen budjetin [[B-elokuva]]a. Parhaimmat niistä hän teki ohjaaja [[Jacques Tourneur]]in kanssa: ''[[Kissaihmiset]]'', ''[[Yö voodoo-saarella]]'' ja ''[[Leopardimies]]''.<ref name=tcmman>TCM – Leopard Man</ref>
Rivi 29:
Val Lewton syntyi Jaltalla 7.5.1904 Vladimir Ivan Leventonina. Hänen isänsä Max Hofscheider kuoli 1908 ja seuraavana vuonna Leventovit (äiti Nina, ja lapset Val ja Lucy) muuttivat Yhdysvaltoihin. Äiti englantilaisti samalla perheen nimen Lewtoniksi. Yhdysvalloissa Nina Lewton oli sisarensa [[Alla Nazimova]]n palveluksessa.<ref name=lacy>Lacy</ref><ref name=tcm>TCM – Biography for Val Lewton</ref>
1920-luvun alussa Lewton opiskeli journalismia [[Columbian yliopisto]]ssa, jonka jälkeen hän toimi lehtimiehenä ja kirjailijana.
Hän avioitui Ruth Knappin kanssa 1928. Liitto kesti Lewtonin kuolemaan asti.
Rivi 37:
== Ura ==
=== Kirjoittajana ===
Lewtonin ensimmäinen teos, runokokoelma ''Panther Skin and Grapes'' ilmestyi omakustanteena 1923. Hänen äitinsä Nina Lewton, joka oli töissä [[MGM|MGM:n]] käsikirjoitusosastolla, hankki hänelle töitä MGM:n mainososastolta 1928.
Lewton oli myös kirjoittanut useita romaaneja. Britanniassa 1926 ilmestynyt ''The Cossack Sword'' oli myyntimenestys siellä muttei menestynyt Yhdysvalloissa.<ref name=books>Books by Val Lewton</ref> Hänen tunnetuin romaaninsa on 1932 ilmestynyt ''No Bed of her Own'', josta [[Paramount Pictures|Paramount]] teki elokuvan ''Mies minua varten'' (''No Man of Her Own'', 1933). Sen pääosissa olivat [[Clark Gable]] ja [[Carole Lombard]].
Lewton lähti MGM:ltä 1932 ja solmi Vanguard Pressin kanssa sopimuksen, joka käsitti vuosittain viisi romaania. Osan näistä romaaneista hän kirjoitti salanimellä Carlos Keith. 1933 Nina Lewton auttoi jälleen poikaansa. [[David O. Selznick]] pyysi Nina Lewtonia etsimään venäläissyntyisen kirjailijan, joka pystyisi tekemään käsikirjoituksen Taras Bulbasta. Lewton palkattiin kirjoittamaan käsikirjoitusta. Vaikka elokuvaa ei koskaan tehtykään, Lewton muutti Kaliforniaan ja työskenteli Selznickin kirjoittajana ja apulaisena vuoteen 1942 asti.<ref name=lacy>Lacy</ref> Hän ohjasi muun muassa ''Giljotiinin varjossa'' elokuvan taistelukohtaukset.
Rivi 63:
''Aavelaivassa'' (1943) merimies yrittää varoittaa muita siitä, että kapteeni on psykopaattinen tappaja. Elokuva poistettiin levityksestä, kun sitä syytettiin plagioinnista. RKO hävisi oikeusjutun ja elokuvaa ei näytetty vuosikymmeniin.<ref name=tcmghost>TCM – The Gost ship</ref>
Seuraavaksi Lewton sai tehtäväksi ohjata jatko-osan ''Kissaihmisille'', jonka nimi olisi ''[[Kissaihmisten kirous]]'' (1944). Lewton ei ollut lainkaan innostunut koko ajatuksesta. Elokuvassa on samat näyttelijät ja roolihahmot kuin ''Kissaihmisissä'', mutta siitä ei tullut kauhuelokuvaa vaan tarina pikkutytöstä, joka elää omassa mielikuvitusmaailmassaan. RKO:n johtoporras ei ollut siihen tyytyväinen eikä se menestynyt hyvin. Tosin se sai hyviä arvosteluja – varsinkin vaikutusvaltaiselta [[James Agee]]lta.
Lewton tuotti 1944 kaksi elokuvaa, jotka poikkeuksellisesti eivät olleet kauhuelokuvia: ''Neiti Fifi'' [[Guy de Maupassant]]in novellista ja ''Kotirintaman ongelmanuoret''. Kumpikaan ei menestynyt kovin hyvin, vaikka ''Neiti Fifi'' saikin hyviä arvosteluja.
Rivi 71:
Seuraavan elokuvan piti olla ''Tuhoon tuomittu saari'', mutta sen kuvauksia jouduttiin lykkäämään, koska Karloff sairastui. Sen sijaan Lewton ehdotti ''[[Ruumiinsieppaajat|Ruumiisieppaajia]]'' (1945), joka perustui [[Robert Louis Stevenson]]in novelliin. Sen pääosissa oli Karloffin lisäksi [[Bela Lugosi]], toinen tunnettu Universal-kauhuelokuvien näyttelijä. Elokuva kertoo lääkäristä, joka palkkaa miehen hankkimaan ruumiita lääketieteellisiä tutkimuksia varten.<ref name=vieira>Vieira</ref> ''Ruumiinsieppaajat'' kuuluu sekä Karloffin että Lugosin parhaimpiin elokuviin. Lewton kirjoitti myös käsikirjoituksen elokuvaan salanimellä Carlos Keith<ref name=allmovie-body>AllMovie – The Body Snatcher</ref>
''Ruumiinsieppaajien'' jälkeen ''[[Tuhoon tuomittu saari|Tuhoon tuomitun saaren]]'' tuotanto alkoi uudestaan joulukuussa 1944. Koerner oli vakavasti sairas ja Lewton joutui kiistelemään Grossin kanssa siitä, kuinka paljon kauhua elokuvassa pitäisi olla.
Lewtonin ja Karloffin kolmas (ja viimeinen) yhteinen elokuva oli ''Bedlam – kauhujen talo''. Käsikirjoituksen tekivät Lewton (salanimellä Carlos Keith) ja ohjaaja Mark Robson. Elokuva jäi Lewtonin viimeiseksi RKO:lla. Hän sai sydänkohtauksen marraskuussa 1946 ja lähti sen jälkeen pois RKO:lta.<ref name=vieira>Vieira</ref>
| |||