Ero sivun ”Marsin kaasukehä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset)
p w
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
'''[[Mars]]illa''' on ohut '''[[kaasukehä]]''', jonka [[paine]] on noin 1/200 [[ilmanpaine|Maan ilmakehän paine]]esta. Se on enimmäkseen [[hiilidioksidi]]a, mutta siellä on myös typpeä, argonia ja jälkiä hapesta ja [[vesihöyry]]stä, sekä muita kaasuja vielä pienempiä määriä. Marsin ilmakehässä on vesihöyryä vain 1/1000 Maan vastaavasta.{{Lähde||16. syyskuuta 2008}}
Marsin kaasukehästä on löydetty myös [[metaani]]a, joka saattaa viittaa mikrobiseen elämään, komeettojen iskuihin tai heikkoon [[tulivuori|vulkaaniseen]] toimintaan. Paine pinnalla on korkeudesta riippuen 0,6–16–1,155 kPa, Maassa se on 101,3 kPa.
Talvella 25 % kaasukehästä tiivistyy [[napalakki]]in [[hiilidioksidijää]]ksi. Hiilidioksidijään sulaminen laukaisee voimakkaita pölymyrskyjä, ja Marsissa on monenlaisia vedestä ja hiilidioksidijäästä koostuvia pilviäkin.
Marsin sää on kokonaisuutena ennustettavampaa kuin Maan sää.
Rivi 10:
== Kaasukehän koostumus==
 
Marsin kaasukehä on hyvin ohut ja koostuu lähinnä [[hiilidioksidi]]sta (95 %) ja vähistä määristä [[typpi|typpeä]] (3 %), [[argon]]ia (1,6 %), [[happi|happea]] 0,13 % ja [[vesi|vettä]] 0,03 %. Jos se olisi nesteenä pinnalla, se synnyttäisi vain 0,1 mm:n paksuisen kerroksen. Ilmakehässä on jälkiä myös metaanista (10 – 11 ppm) ja otsonista. Jos [[ihminen]] voisi puhua Marsissa hänen äänensä kuulostaisi paljon matalammalta kuin [[Maa]]ssa. Tämä johtuu kaasukehän koostumuksesta. Sama tapahtuu jos hengittää [[helium]]kaasua; ääni kuulostaa korkealta kimitykseltä.
 
==Kaasukehän rakenne==
Rivi 39:
ilmakehän 101,3 kPa:n paineeseen. Tämä on sama kuin 600 Pa eli 6 mbar. Näin ollen Marsin kaasukehän paine on 0,6 % maan vastaavasta. Marsin kaasukehän paine on korkeimmalla kohdalla noin 25 km korkean [[Olympus Mons]]in huipulla
30 Pa ja alimmalla kohdalla [[Hellas Planitia]]ssa yli 1155 Pa. Marsin kaasukehän paine eli "ilmanpaine" vaihtelee vuodenaikojen mukaan muun muassa sen takia, että ajoittain osa kaasukehän hiilidioksidista sitoutuu planeetan napalakkiin.
Vikingin ja Pathfinderin laskeutumispaikoilla paine vaihteli niin että talvella oli korkeapaine 9 &ndash; 10 mbar, kesällä matalapaine 7 mbar.<ref name="student"/> Maassa kilometrin päähän raikuva ihmisen huuto kuuluisi Marsissa hieman vajaan 15 metrin päähän.{{Lähde||16. syyskuuta 2008}} Tämä johtuu Marsin pienestä ilmanpaineesta.
<!--
Ilmanpaine vaihtelee välillä 1 &ndash; 9 mbar, tarkemmin 5 &ndash; 8 mbar.{{subst:Lähde-aika}}
-->
 
Rivi 52:
 
Viking 1-luotaimen laskeutumispaikan lämpötila oli kesällä -31 -- -81 °C. Viking 2:n lämpötila oli -30 -- -81 °C.<ref>Heikki Oja - Markku Poutanen Planeetat sivu 117-119</ref> [[Mars Pathfinder]]in laskeutumispaikalla lämpötila laski eräänä yönä -75 asteeseen ja nousi yöllä -15 asteeseen.
[[Viking 1]]:n ja Pathfinderin laskeutumispaikalla lämpötila vaihteli melko säännöllisesti välillä -90°C &ndash; -25 °C.
 
Päiväntasaajalla yölämpötila on -90 °C ja päivällä joskus jopa 0 &ndash; +20-+25°C.<ref>http://seds.lpl.arizona.edu/nineplanets/nineplanets/mars.html</ref>. Napaseudun kylmin yö on etelänavalla talvella -133 °C, päivällä siellä on vaaleilla alueilla -70 °C ja tummilla noin -35 °C.
Tässä lämpötilassa hiilidioksidijää sublimoituu Marsin kaasukehään, ja jää on siten vesijäätä.
<ref>Heikki Oja: Planeetat sivu 117-119</ref>
Rivi 125:
Pilviä on usein korkeiden tulivuorten ympärillä ja muutenkin eniten ekvaattorialueilla.
Vesijääpilviä on silloin tällöin varsinkin päiväntasaajan lähellä, ja hiilidioksidipilviä napojen lähellä.<ref>http://www.astro.helsinki.fi/~mvaisala/marsilma.pdf</ref>
Pilvet ovat 15&ndash;2515–25 km:n korkeudessa ja liikkuvat esim. nopeudella 6,7 m/s.{{Lähde||16. syyskuuta 2008}}. Marsista on löydetty pilviä jopa 80-100 km:n korkeudelta.<ref>http://www.avaruus.fi/index0806.html</ref>Vesijääpilvet ovat noin 10-15 km:n korkeudessa, hiilidioksidijääpilvet yli 40-50 km:n korkeudella.<ref>http://physics.uoregon.edu/~jimbrau/BrauImNew/Chap10/FG10_19.jpg</ref>Pölyä nousee yli 40 km:n korkeuteen.<ref>http://www.daviddarling.info/images/Mars_atmosphere1.jpg</ref>
 
Marsin pilvet koostuvat vesi- ja hiilidioksidijäästä.