Ero sivun ”Puolan jaot” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 73:
Puolan jaot synnyttivät Puolan kansallisrunoilija [[Adam Mickiewicz]]issa ajatuksen siitä, että Puola on vertauskuvallisesti kuin [[Jeesus Kristus]], joka on ristiinnaulittu kahden ryövärin, [[Preussi]]n ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] välille. Puolan valtiottomasta asemasta muodostui sarkastinen vertaus [[kolmoislojaliteetista]], siitä, että puolalaisen tuli olla lojaali [[Itävalta-Unkari|Itävallalle]], [[Preussi]]lle, [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] samanaikaisesti. Mailla oli keskenään riitoja ja sotatiloja.
===Puolan neljäs jako===
[[Puolan neljäs jako]], joka ei liity suoraan Puolan jakoina yleisesti aikaisemmin tunnettuihin tapahtumiin, mutta johon viitataan puolalaisessa historiankirjoituksessa, tapahtui kun [[Natsi-Saksa]] toteutti [[Puolan offensiivi]]n, mikä oli sotilaallinen nimi Saksan hyökkäykselle Puolaan [[1. syyskuuta]] [[1939]] alkaen, johon [[Neuvostoliitto]] liittyi [[17. syyskuuta]] [[1939]] saatuaan kaksi päivää aikaisemmin, [[15. syyskuuta]] [[1939]] rauhan [[Halhin-Golin taistelut|Halhin-Golin taisteluista]] [[Japanin keisarikunta|Japanin kanssa]] [[Kaukoitä|Kauko-idässä]].
 
Seurauksena oli [[Puolan tasavalta (1918)|Puolan tasavallan]] lakkauttaminen valtiona. Kuten [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannessakin jaossa]] jakajina olivat [[Saksan valtakunta|Saksan]] ([[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]], [[Preussi]]) ja [[Itävalta|Itävallan]] seuraajavaltio [[Natsi-Saksa]] ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] seuraajavaltio [[Neuvostoliitto]].