Suomessa maatiloista suurin osa on ollut ja on edelleen lähinnä perheiden yksityisomistuksessa. Suomen maaseudun asuttamisen aikoihin 1500-1700-luvuilla tilat saattoivat olla metsineen ja joutomaineen pinta-alaltaan satoja, jopa tuhansia hehtaareja. Näistä [[Kruununtila|kruununtiloista]] tuli myöhemmin lunastusten kautta talonpoikien omia ns. perintötiloja. Sittemmin 1800-luvun lopulta alkaen mahdollisiksi käyneiden palstoitusten ja lohkomisten, vuonna [[1918]] voimaan astuneen [[Laki vuokra-alueiden lunastamisesta|Lain vuokra-alueiden lunastamisesta]] ja vuonna [[1945]] [[Luovutettu Karjala|Karjalan]] ja muiden [[Luovutetut alueet|luovutettujen alueiden]] [[siirtoväki|siirtoväen]] asuttamiseksi säädetyn [[Maanhankintalaki|Maanhankintalain]] myötä muodostui kuitenkin runsaasti myös pienempiä tiloja. Näin viimeistään 1960-luvulla tultiin tilanteeseen, jolloin etenkään muodostuneet pienemmät tilat eivät enää kyenneet elättämään maalaisväestöä - alkoi [[Maaltamuutto|muutto kaupunkeihin]].
==Elinkeino==
Maatilojen elinkeino on maitotalous, liha- tai siipikarjan tuotanto, viljan viljely. Suurimpaan osaan maatiloista kuuluu myös metsiä, jolloin yksi osa on [[metsätalous]]. Joillakin maatiloilla isäntäväki käy näiden lisäksi ns. vierailla töissä eli [[palkkatyö]]ssä tai tekee [[urakointi|urakointia]].
Maatalot ovat olleet ennen vanhaan hyvin omavaraisia kaiken suhteen. Nykyisin erikoistumisen ja tehokkuuden nimissä maatilat keskittyvät vain joidenkin elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tuottamiseen ja ostavat muun tarvitsemansa muualta. Kuitenkin esimerkiksi maitokarjatiloilla pyritään viljelemään tarvittava säilörehu ja kuivaheinä tai vilja itse.
Suomessa [[kartano]]ja ja suurtiloja on jäljellä muutama. Kartanot omistivat maat ja karjan ja torpparit tekivät työn. Myöhemmin kartanoiden merkitys väheni kun vuonna 1918 voimaan astunut Laki vuokra-alueiden lunastamisesta antoi torpparille mahdolisuden lunastaa torppa itselleen. 1920-luvulla useat tilat siirtyivät torppareiden omistukseen.
Nyt elämme EU:n maatalouspolitiikan aikakautta ja tilojen kasvattamiselle on taas mahdollisuuksia Euroopan Unionin [[Maataloustuki|maatalouden kehittämistukien]] avulla. Toistaiseksi suurtilojen ongelmiin ja huonoihin puoliin sekä pientilojen etuihin ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota.
