Versio 26. helmikuuta 2010 kello 14.01 muokkaa Urjanhai (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 126 104 muokkausta iw ← Vanhempi muutos		Versio 31. toukokuuta 2010 kello 12.24 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 295 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: Keskiajan lopulla tilanne kuitenkin muuttui ja verovapaus säilyi tilalla, vaikka ratsupalvelusta ei enää suoritettukaan. Rälssitilan keskus oli asuinkartano, jota kutsuttiin [[säteri]]ksi. Myöhemmin rälssivapauden piiriin koettiin kuuluviksi alle peninkulman matkan päässä säteristä sijaitsevat saman omistajan maatilat, joita kutsutaan yleisesti rajapiiritiloiksi. Ruotsissa vuonna [[1789]] säädetty [[yhdistys- ja vakuuskirja]] vahvisti, että rälssitilaa ei voitu muuttaa verotilaksi eikä päinvastoin.<ref name=IsoTieto>Iso tietosanakirja, 8. osa (Lokka-Mustola), art. Maanluonnot</ref>. Tämä laki pysyi [[Suomen suuriruhtinaskunta\|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] voimassa vuoden [[1809]] jälkeenkin. Vanhastaan vain [[aateli]]silla oli oikeus omistaa rälssitiloja, mutta tämä rajoitus kumottiin vuonna 1864. Ne pysyivät kuitenkin rälssitiloina riippumatta siitä, kuka ne omisti. Rälssitilojen verovapaus menetti Suomessa merkityksensä vuonna [[1925]], kun vanhat [[maavero]]t lakkautettiin.<ref name=IsoTieto />. Ne pysyivät kuitenkin [[maakirja]]an rälssitiloiksi merkittyinä tämän jälkeenkin, ja [[maanjako]]ja koskevassa lainsäädännössä oli niitä koskevia erikoismääräyksiä.<ref name=IsoTieto /> Vasta vuonna [[1951]] säädetyllä lailla kaikki erot poistettiin ja rälssitilat muutettiin lopullisesti tavallisiksi perintötiloiksi.<ref>Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn), art. Maanluonnot, ISBN 951-1-00388-7</ref> Sana ''rälssi'' juontaa juurensa ruotsinkieliseen ''frälse''-sanaan, joka tarkoittaa juuri vapaata ja verosta vapautettua. == Viitteet == {{viitteet}} == Katso myös == Rivi 9 ⟶ 17: * [[Verotila]] * [[Kruununtila]] * [[Rälssivero]] ==Lähteet==

Ero sivun ”Rälssitila” versioiden välillä