Ero sivun ”Ulrika Eleonoran kirkko (Kristiinankaupunki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo Kristiinankaupungissa olevasta kirkosta. Muita kirkkoja on [[Ulrika Eleonoran kirkko|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Kristinestad church.jpg|thumb|250px|Ulrika Eleonoran kirkko ja tapuli.]]
'''Ulrika Eleonoran kirkko''' on [[Kristiinankaupunki|Kristiinankaupungissa]] sijaitseva [[Kristiinankaupungin raatihuone|Raatihuoneen]] pohjoispuolisella mäellä vuonna 1700 valmistunut puukirkko. Se on suosittu vihkikirkko,
[[Kuva:Kristinestad church 2.jpg|thumb|left|250px|Ulrika Eleonoran kirkko]]
Samalle paikalle oli valmistunut 1654–1658 kirkko, joka paloi salamaniskusta [[16. kesäkuuta]] [[1697]]. Nykyinen puukirkko jäi pois käytöstä 1897, kun tiilikirkko valmistui,<ref name="nba">[http://www.nba.fi/tiedostot/0752fe44.pdf. Museovirasto]</ref> ja oli hylättynä, kunnes se 1965 otettiin jälleen käyttöön kunnostuksen jälkeen. Kirkon ympärille valmistui kirkkotarha 1653. Ensimmäinen kellotapuli valmistui vuosina 1675–1679, mutta sen tilalle rakennettiin nykyinen jo 1702-1704. Kirkko on [[tukipilarikirkko]] ja säilynyt ennallaan lukuun ottamatta ikkunoita, joita suurennettiin 1800-luvun alkupuolella.<ref>[http://www.puuinfo.fi/fi/MediaManager:File/caid/169359 Puuinfo] (kuollut linkki, etsittävä uusi tilalle)</ref> Kirkko sai 2005 [[Museovirasto]]lta 50 000 euroa paanukatteiden uusimiseen ja paloturvallisuuden parantamiseen. ▼
▲Samalle paikalle oli valmistunut 1654–1658 kirkko, joka paloi salamaniskusta [[16. kesäkuuta]] [[1697]]. Nykyinen puukirkko jäi pois käytöstä 1897, kun tiilikirkko valmistui,<ref name="nba">[http://www.nba.fi/tiedostot/0752fe44.pdf. Museovirasto]</ref> ja oli hylättynä, kunnes se 1965 otettiin jälleen käyttöön kunnostuksen jälkeen.
Kirkko on kahden pilariparin [[tukipilarikirkko]] ja säilynyt ennallaan lukuun ottamatta ikkunoita, joita suurennettiin 1800-luvun alkupuolella.<ref>[http://www.puuinfo.fi/fi/MediaManager:File/caid/169359 Puuinfo] (kuollut linkki, etsittävä uusi tilalle)</ref> Torni on hiukan kallellaan<ref name="krs" />. Kirkko on tyypillinen rannikkoseudun kirkko. Kirkkosalissa on pyörylöin koristellut sidehirret molempiin suuntiin. Sisätilojen penkit ja länsilehterit ovat alkuperäiset, saarnastuoli 1760-luvun alusta. Siellä on [[Votiivilaiva|votiivilaivoja]]. Laivanrakennustaito näkyy kirkon kaarevassa sisäkattorakenteessa. Kuorin koilliskulmassa oleva urkulehteri ja siellä olevat [[urut]] ovat 1770-luvulta. Yhdeksän äänikertaiset urut on rakentanut [[Nils Strömbäck]].<ref name="rky" /> Kirkon ympärille valmistui kirkkotarha 1653. Sinne on aiemmin haudattu kaupungin merkkisuvut. Siellä on myös [[sankarivainaja|sankarihaudat]].<ref name="krs">[http://edu.krs.fi/matkailu_turism/suomi/index.php?sivu=kirkkoja&a=esite_alaotsikot&b=kirkot_b Kristiinankaupungin kirkot]</ref><ref>[http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Rakennushistorian+osasto/124901%3A6?itemIndex=120164 Ulrika Eleonoran kirkko, Suomen museot]</ref> Tapulin vieressä oleva neljän yhteen rakennetun hautakappelin pulpettikattoinen rivistö on 1700-luvun lopulta.<ref name="rky" />
Kirkko entistettiin 1958–1964 [[Museovirasto]]n rakennuskonservaattori [[Thorvald Lindqvist]]in johdolla. Korjauksessa otettiin esille sisätilan 1700-luvun värit ja purettiin eteläseinustalle 1770-luvulla rakennettu lehteri.<ref name="rky" /> Kirkko sai 2005 Museovirastolta 50 000 euroa rungon korjaukseen, paanukatteiden uusimiseen ja paloturvallisuuden parantamiseen.<ref name="entis" /><ref>[http://www.maanomistajainliitto.fi/uploads/lehti/maaomist_1-06.pdf Maanomistaja-lehti, s. 11]</ref><ref name="rp" />
Kirkko on niin sanottu [[autiokirkko]], mikä tarkoittaa, että se on jäänyt pois ympärivuotisesta seurakuntakäytöstä, kun lähelle on rakennettu uusi kirkko, josta on tullut seurakunnan varsinainen kirkko. Autiokirkkoja kuitenkin ylläpidetään, ja niistä saa kuvan entisajan vailla mukavuuksia olevasta kirkkotilasta.<ref name="rp" />
Kristiinankaupungin seurakunta oli [[Lapväärtti|Lapväärtin]] emäseurakunnan alainen [[kappeliseurakunta]] vuoteen 1897.<ref name="nba" /> Kirkon omistaa Kristinestads svenska församling.<ref name="entis" />
Kaupungin kappalaisen asunto oli ennen isoavihaa vaatimaton rakennus ja sijaitsi Kirkkotorin varressa. Isonvihan jälkeen kappalaiset asuivat länsiportin itäpuolella olleessa koulun uudessa rakennuksessa. Kappalainen C. A. Aspegren asui kuitenkin Kirkkotorin varressa omalla tilallaan, joka ostettiin hänen kuolemansa jälkeen 1769 seurakunnalle pappilaksi.<ref name="nba" />
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Kirjallisuutta==
| |||