Ero sivun ”Pastori” versioiden välillä

1 519 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
uudelleenjärjestelyä ja jäsennystä, tarkennuksia
p (oikaisu)
(uudelleenjärjestelyä ja jäsennystä, tarkennuksia)
Kuitenkin esimerkiksi [[luterilainen kirkko|luterilaisessa kirkossa]] ja [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] voidaan kirkon erityisen viran haltijoita kutsua sekä papeiksi että pastoreiksi. Suomen kieleen sana pappi on vakiintunut ja on hyvin vanha, eikä siihen yleensä liitetä kielteisiä merkityksiä, mutta sitä ei käytetä [[titteli]]nä henkilön nimen yhteydessä.<ref>Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pappi, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5</ref> Sen sijaan monissa ulkomaisissa yhteyksissä protestantit voivat aidosti vieroksua englannin kielen priest-sanan käyttöä.
 
==Pastori evankelis-luterilaisessa kirkossa==
Perinteisesti Suomessa pastorilla on tarkoitettu seurakunnan paimenen tehtävään ''koulutettua sekä erityisesti kutsuttua (vocatio) ja vihittyä'' henkilöä. Nykyisin kuitenkin jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta.
 
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 'pastori' on virallisesti sellaisen [[pappisvirka|pappisviran]] haltijan titteli, joka ei ole saanut [[rovasti]]n arvonimeä. [[Kirkkoherra|kirkkoherroista]] ei yleensä myöskään käytetä pastori-nimitystä, mutta pastori- tai rovasti-nimitys palautuu käyttöön kirkkoherran virasta luovuttaessa. Pappisviran haltija on seurakunnan paimenen tehtävään koulutettu, [[vokaatio|kutsuttu]] ja [[pappisvihkimys|vihitty]] henkilö. Kaikki pastorit eivät toimi kirkon työntekijöinä, vaan saattava olla hengellisten järjestöjen palveluksessa tai toimia muissa kuin pastoraalisissa työtehtävissä. Silti heillä on pappisvirkaan kuuluvat oikeudet saarnata ja suorittaa kirkollisia toimituksia. + Lähes satavuotias Helluntaiherätys on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi ''poimen'', latinaksi ''pastor'') eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.
Perinteisesti Suomessa pastorilla on tarkoitettu seurakunnan paimenen tehtävään ''koulutettua sekä erityisesti kutsuttua (vocatio) ja vihittyä'' henkilöä. Nykyisin kuitenkinMyös jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta. ja virkaa.
==Pastori helluntaiherätyksessä==
 
Lähes satavuotias Helluntaiherätys on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi ''poimen'', latinaksi ''pastor'') eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.
2 768

muokkausta