Ero sivun ”Hudson River -koulukunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 2:
[[Tiedosto:Frederic Edwin Church The Icebergs.jpg|thumb|250px||Frederic Edwin Church, ''Jäävuoria'', 1861.]]
[[Tiedosto:Frederic Edwin Church - Niagara Falls (american side).jpg|thumb|250px||Frederic Edwin Church, ''Niagaran putoukset Yhdysvaltojen puolelta nähtynä'', 1867.]]
'''Hudson River -koulukunta''' oli romanttis-realistinen [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksen]] suunta, joka sai muotonsa Yhdysvalloissa vuosina 1820–1850. <ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 221. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> Koulukunnan toinen sukupolvi vaikutti vuodesta 1848 eteenpäin.
 
Koulukunnan taiteilijat valitsivat aiheensa alkuun [[Hudson-joki|Hudson-joen]] laaksosta New Yorkin osavaltiossa tai Uuden-Englannin vuoristoalueilta kuten Catskills- ja [[Adirondack]]-vuorilta. Ryhmän perustaja ja johtohahmo oli englantilaissyntyinen [[Thomas Cole]]. Hänen teoksissaan oli usein uskonnollinen ja isänmaallinen sävy. Colen läheinen ystävä Asher B. Durand taas ylisti luontoa maisemissaan. Kolmannen keskeisen taiteilijan ja Thomas Colen oppilaan [[Frederic Edwin Church]]in maalauksissa valo ja heijastukset olivat tärkeällä sijalla. <ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> Maisemia maalattiin myös Euroopassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa ja Etelä-Amerikassa.
 
==Tausta ja vaikutteet==
 
Hudson River -koulukunnan maalaukset käsittelevät teemoja, jotka olivat keskeisiä 1800-luvun Yhdysvalloissa: löytöretkeilyä, uuden löytämistä ja uudisasutusta. Maalaukset myös kuvaavat amerikkalaista maisemaa [[pastoraali]]sissa asetelmissa, joissa ihminen ja luonto ovat sovussa keskenään. Maisemat ovat realistisia ja yksityiskohtaisia. Ne ovat luonnon idealisoituja muotokuvia, joissa [[kolonialismi]] ja koskematon erämaa usein asetetaan usein vastakkain. Taiteilijat jakoivat luonnonkauneuden kunnioituksen [[Henry David Thoreau]]n ja [[Ralph Waldo Emerson]]in kaltaisten aikalaiskirjailijoiden kanssa. Pohjoisamerikkalaisella luonnonromantiikalla oli pitkä perinne. Keskeisiä olivat myös [[James Fenimore Cooper]], [[Jack London]] ja [[Ernest Thompson Seton]], jotka tunnetaan erä- ja intiaanikuvauksistaan. Taustalla vaikuttivat myös [[John Ruskin]]in ajatukset luonnon totuuden tutkimisesta.<ref>Jussi Kivi: Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas, s. 120, 122. Kustannusosakeyhtiö Taide, 2004. ISBN 951-608-050-2</ref>
 
Hudson River -koulukunnan taiteilijoiden esikuvia maalaustaiteessa olivat [[Claude Lorrain]], [[John Constable]] ja [[William Turner (taidemaalari)|William Turner]]. Samoihin aikoihin 1830–1870-luvuilla kukoistitoimi myös saksalainen [[Düsseldorfin koulukunta]], jonka taidekäsitykset ja maalaustekniikka vaikuttivat Hudson River -koulukunnan taiteilijoihin. Koulukunnan toiseen sukupolveen kuulunut [[Albert Bierstadt]] opiskeli Düsseldorfissa vuosina 1853–1857. Düsseldorfilainen maalausote yhdistääkin Hudson River -koulukunnan ja Eurooppalaiseneurooppalaisen maisemamaalauksen tradition myös suomalaiseen [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttiseen]] maisemamaalaukseen, vaikka amerikkalaiset käyttivätkin tavallisesti paljonusein suurempia maalauskankaita kuin suomalaiset.
 
==Koulukunnan taiteelliset periaatteet==
[[Tiedosto:Cole, Thomas - Cross at Sunset - c. 1848 .jpg|thumb|250px|[[Thomas Cole]], ''Risti auringon laskiessa'', 1848.]]
Thomas Cole julkaisi vuonna 1835 ohjelmanjulistuksensa ''Essays on American Scenery'', joka innoitti maisemamaalareita pitkään. Maalausten aineksiksi nousivat elementit, joita vanhassa maailmassa ei ollut, kuten [[Kalliovuoret]], laaja preeria, biisonit, kanjonit ja suuret joet erämaan keskellä. Taiteilijat näkivät itsensä uuden maiseman kartoittajina ja eräänlaisina luonnonhistorian tutkijoina ja kerääjinä, jotka tallensivat kaukaisten seutujen luontoa piirustusten ja maalausluonnosten ohella valokuvin. Tutkimusretkeilyn hengessä he hakeutuivat myös erikoisiin ja äärimmäisiin ympäristöihin, muun muassa osallistumalla arktisten seutujen retkikuntien matkoihin.<ref>Jussi Kivi: Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas, s. 122-123. Kustannusosakeyhtiö Taide, 2004. ISBN 951-608-050-2</ref>
 
Maalausten yksityiskohdat kuvattiin realistisesti, mutta useatmonet näkymät olivat yhdistelmiä monistauseista eri paikoista. Matkoilla tehtiin luonnoksia, joiden pohjalta suurikokoiset maalaukset koostettiin kotiin palattua.
 
Hudson River -koulukunnan taiteilijat uskoivat, että amerikkalainen luonto oli Jumalan ilmentymä, vaikka taiteilijoiden uskonnollinen vakaumus vaihtelikin. Maisemat olivat usein mahtavan alkuvoimaisen luonnon ylistyksiä. Selkeimpiä uskonnollisia viitteitä on Thomas Colen maalauksissa, joskin niitä on nähty myös Churchin maalauksissa.
 
==Toinen sukupolvi==
Nimeä "Hudson River -koulukunta" käytettiin aluksi halventavassa merkityksessä siinä vaiheessa, kun koulukunnan maalaustyyli oli mennyt jo pois muodista. Uusinta uutta oli tuolloin [[Barbizonin koulu]] ja [[impressionismi]].
 
Ensimmäiseen koulukuntaan kuului lähinnä Cole itse ja hänen ystävänsä Asher Brown Durand. Koulukunnan toinen sukupolvi nousi Colen kuoltua vuonna 1848. Colen lempioppilaan [[Frederic Edwin Church]]in ohella siihen kuului muun muassa John Frederick Kensett ja Sanford Robinson Gifford. Monet uuden sukupolven taiteilijoista olivat myös [[Metropolitan Museum of Art]]in perustajia vuonna 1869.