Ero sivun ”Henrikin Liivinmaan kronikka” versioiden välillä

| kuvateksti = Sivu Liivinmaan kronikan käsikirjoituksen ''Codex ZamoscianusksenZamoscianus'' -kopiosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ai.ee/?pid=2610&pageHeader=Henry%20of%20Livonia%20Conference | Nimeke =Henry of Livonia Conference | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tallinna Ülikooli Ajaloo Instituut | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli =}}</ref>

'''Henrikin Liivinmaan kronikka''' ({{k-la|Heinrici chronicon Livoniae}}) on [[1200-luku|1200-luvulla]] kirjoitettu [[kronikka]]., Teosjoka on [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] ja [[Liivinmaan riimikronikka|Liivinmaan riimikronikan]] ohella merkittävimpiä [[Baltia]]n varhaiskeskiajan historian lähteistälähteitä. Toisaalta se heijastelee [[ristiretki]]aatetta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lituanus.org/1990_1/90_1_02.htm | Nimeke =Charesteristics of Warfare in the Times of Henry of Livonia and Balthasar Russow | Tekijä =Andres Kasekamp | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lithuanian Quartely Journal of Arts and Scienses | Ajankohta =1990 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>, toisaalta se kertoo Baltian yhteiskunnallisista oloista ja käännytyksestä [[kristinusko]]on 1200-luvun alussa. Alkuperäinen teos oli kirjoitettu latinaksi[[latina]]ksi. ''Liivinmaan kronikan'' nimellä tunnetaan myös [[Balthasar Russow]]in vuonna 1578 julkaisema teos.<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Balthasar+russofobiBalthasar+Russowin+kirja+Suomeakin+sivunneesta+sodastailmestyi+viimein+suomeksiKronikka+Iivana+Julman+sodank%C3%A4ynnist%C3%A4+kauhistutti+aikalaisia+jainnoitti+j%C3%A4lkipolvien+kirjailijoita/HS20041222SI1KU02rmd Balthasar, russofobi] – ''[[Helsingin Sanomat]]'', 22.12.2004</ref> Teos oli ilmeisesti laadittu [[paavi]]n edustajia varten kuvaukseksi [[Liivinmaa]]lle suunnatuista [[Ristiretket Baltiaan|ristiretkistä]]. Tarkoituksena oli erityisesti esittää piispa [[Albert von Buxhövden]]in toimet hyvässä valossa<ref name="IH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historia.lv/alfabets/I/In/Indrika%20hronika/encik/indr_hr_lpe.htm | Nimeke =Indriķa hronika | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6. marraskuuta 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{lv}} }}</ref>.

Kronikan käsikirjoituksessa ei mainita kirjoittajan nimeä. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että teoksen on kirjoittanut kronikassa usein esiintyvä ''Henricus de Lettis''. Henrikin itsensä mukaan hän oli lättiläisten pappi (''Lettorum ministor'') tai pappi ja tulkki (''Henricus de Lettis''). Henrikin kansalaisuus on epäselvä. Varhaisen tutkimuksen mukaan hän oli [[latvialaiset|latvialainen]]. Pohjan tälle teorialle loi [[Hannover|hannoverilainenhannover]]ilainen kirjastonhoitaja [[Daniel Gruber]]<ref name="IH" />, joka julkaisi Liivinmaan kronikat ensimmäisenä vuonna 1740. Hän saksansi nimen muotoon ''Heinrich der Lette'' eli Henrik Lättiläinen. 1800-luvulla nousi esiin saksalaisten tutkijoiden keskuudessa nousi esiin teoria Henrikin saksalaisuudesta. Lättiläis-nimitystä ei pidetty kansallisuuteen viittaavana, vaan sen uskottiin viittaavan toiminta-alueeseen eli Lätinmaahan. [[August Hansen]] käytti vielä vuonna 1853 julkaistussa saksannoksessaan (''Origines Livoniae sacrae et civilis, Heinrich's der Letten älteste Chronik von Livland'') muotoa Heinrich der Lette. [[Eduard Pabst]] käytti omassa saksannoksessaan muotoa ''Heinrich von Lettland'' eli Lätinmaan Henrik.

Vuonna 1938 latvialainen tutkija [[Arvēd Švābe]] pyrki kumoamaan Henrikiä saksalaisena pitävien argumentteja. Hänen mukaansa esimerkiksi kronikoitsijan saksalaisista puhuttaessa käyttämä muoto ''nos'' eli "me" viittaa kristillisyyteen eikä samaan kansaan kuulumiseen. Hänen mielestään kronikassa käytetty nimi ''Henricus de Lettis'' ei voinut viitata muuhun kuin Henrikin latvialaisuuteen. Samoin latvialaisuuden puolesta puhuivat kronikassa esiintyvät sympatiatlatvialaisiin latvialaisillekohdistuvat sympatiat. Vuonna 1953 [[Albert Bauer]] päätyi tukemaan saksalaisteoriaa oman saksankielisen teoksensa esipuheessa. Hän tukeutui muunmuassamuun muassa kronikan kielellisiin ominaisuuksiin, Henrikin saksalaisperäiseen nimeen sekä kirjoittajan Saksan olojen tuntemukseen. Lisäksi kronikan eräässä kohdassa, jossa Henrik kertoo taistelusta virolaisavirolaisia vastaan, hän toteaa: "meidän miehistämme kaatui kaksi ja lättiläisiä kaksi". Suomessa vakiintui muoto "Henrik Lättiläinen", mutta tätä on pyritty korjaamaan neutraalimpaan muotoon "Lätin Henrik", joka ei ota kantaa kirjoittajan kansallisuuteen.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka">{{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suomennos: [[Maijastina Kahlos]] & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-521-1}}</ref>

Henrikiä saksalaisena pitävät ovat sijoittaneet hänen syntymäpaikkansa [[Magdeburg]]in hiippakunnanalueelle Pohjois-Saksaan. Paavi kutsui [[bulla]]llaan ristiretkeläisiä [[Saksi]]sta ja [[Westfalen]]ista vuonna 1198, ja vuonna 1202 perustettiin [[Kalparitaristo]], jolloin Baltian ristiretkissä alkoi uusi, sotaisampi vaihe<ref name="BH">{{Kirjaviite | Tekijä =Vilho Niitemaa | Nimeke =Baltian Historia | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-30-9112-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = }}</ref>. Henrik tuli Liivinmaalle ilmeisesti keväällä vuonna 1205 noin 18-vuotiaana. Hän oli piispa Albertin oppilas ja sai pappisvihkimyksen talvella vuonna 1208. Tämän jälkeen hän toimi pappina [[Valmiera]]n lähistöllä [[latgallit|latgallien]] parissa. Vuonna 1215 hän oli Albertin mukana [[Rooma]]n [[4. lateraanikonsiili]]ssa. Vuodet 1222-12241222–1224 hän vietti edelleen Albertin mukana Saksassa. Vuosina 1216-12201216–1220 hän oli mukana [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkillä]] [[virolaiset|virolaisia]] vastaan. Henrik osasi [[latina]]a, [[saksan kieli|saksaa]], [[latvian kieli|latviaa]], [[liivin kieli|liiviä]] sekä [[viron kieli|viroa]], joten hän toimi usein tulkkina paikallisten ja ristiretkeläisten käymien neuvotteluiden aikana. Liivinmaan kronikkaa hän rupesiryhtyi ilmeisesti työstämään [[Tarton piiritys|Tarton piirityksen]] jälkeen vuonna 1225. Kronikka lienee tarkoitettu paavi [[Honorius III|Honorius III:n]] legaatti [[Vilhelm Modenalainen|Vilhelm Modenalaista]] varten, jolle hän työskenteli tulkkina vuosina 1225-271225–1227<ref name="PSA">{{Verkkoviite | Osoite =http://depts.washington.edu/baltic/papers/henry_of_livonia_williamson.htm | Nimeke =Primary Source Analysis of The Chronicle of Henry of Livonia | Tekijä =Ruth Williamson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Tämän jälkeen hän toimi pappina Soontaganassa vuosina 1227-12341227–1234 ja Rubenesissä 1234-12591234–1259.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Henrik kuoli luultavasti vuonna 1259<ref name="EP">{{Lehtiviite | Tekijä = Jaan Undusk | Otsikko =Eesti lugu: Henriku Liivimaa kroonika | Julkaisu =Eesti Päevaleht | Ajankohta =24. lokakuuta 2008 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.epl.ee/artikkel/446051 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{et}} | Lopetusmerkki = }}</ref>.

Liivinmaan kronikan alkuperäinen käsikirjoitus on hävinnyt. Teoksesta kuitenkin tunnetaan kuitenkin 16 käsikirjoituksen kopiota, joista 5viisi on kopiota alkuperäisestä teoksesta. Näistä vanhin on ''Codex Zamoscianus''. Kyseessä on 1300-luvun alussa<ref name="TCC">{{Kirjaviite | Tekijä = Alan V. Murray | Nimeke = The Clash of Cultures on the Medieval Baltic Frontier | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu = 230 | Selite = | Julkaisupaikka =Surrey | Julkaisija =Ashgate Publishing Limited | Tunniste = ISBN 978-0-7546-6483-3 | www =http://books.google.fi/books?id=5kv599Lb04UC | www-teksti =GoogleBooks | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> tai 1200-luvun lopulla tehty kopio, joka on kuitenkin epätäydellinen, sillä se loppuu kappaleeseen 23<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Icon Group International Inc | Nimeke =Manuscripts: Webster's Quotations, Facts and Phrases | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu =451 | Selite = | Julkaisupaikka =San Diego | Julkaisija =Icon Group International Inc | Tunniste =ISBN 0-546-66243-9 | www =http://books.google.fi/books?id=O6EDSTQT2nEC | www-teksti =GoogleBooks | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Lisäksi pergamenttipaperille kirjoitettuna se on [[pergamentti|pergamentille]] kirjoitettuna kellastunut ja rapistunut pahasti. Kyseinen teos on nykyisin säilössä Puolan kansalliskirjastossa [[Varsova]]ssa. Toinen vanha säilynyt käsikirjoituksen kopio on 1600-luvulta peräisin oleva [[Riika|riialaisen]] kauppias Nathaniel Skodieskyn kokoelmista löytynyt teos. Tätä teosta on voitu käyttää täydentämään ''Codex ZamoscianusksenZamoscianuksen'' puuttuvat kohdat. Viimeksi mainittua teosta säilytetään Riian kaupunginkirjastossa.<ref name="TCC" />

Liivinmaan kronikka edustaa kronikkatyyppiä, jossa tekijä kertoo itse kokemistaan tapahtumista. Lisäksi hän saattoi täydentää tietojaan silminnäkijöiden kertomuksilla ja joskus harvoin kirjallisilla lähteillä. Henrik itse toteaa teoksessaan: "Tähän ei ole kirjoitettu mitään muuta, paitsi se, minkä melkein kaiken olen nähnyt omin silmin. Sen, mitä en ole nähnyt omin silmin, olen saanut tietää niiltä, jotka sen näkivät ja olivat mukana." Teos keskittyy paljolti pohjoisen Liivinmaan tapahtumiin, mikä johtunee siitä, että Henrikin on arveltu kirjoittaneen teoksensa, kun hän oli latgallien pappina Rubenesissä lähellä virolaisaluetta. Ajalta ennen Henrikin saapumista Liivinmaalle vuonna 1205, tärkein lähde oli pappi [[Teoderik]]. Kirjallisina lähteinä on vähäisessä määrin käytetty [[annaali|annaaleja]]. Henrik ryhtyi kirjoittamaan kronikkaansa vuonna 1225 [[Tarton piiritys|Tarton valtauksen]] jälkeen. Teos alkaa Meinhardin tulosta Liivinmaalle ja jatkuu yhtenäisenä kokonaisuutena Tarton valtaukseen saakka. Tämän jälkeen Henrik kirjasi vielä hajanaisia tapahtumia vuoden 1226 huhtikuun loppuun asti. Viimeiset kirjoitukset käsittelevät [[Saarenmaa (muinaismaakunta)|Saarenmaan muinaismaakunnan]] valloitusta vuonna 1227. Tutkijat ovat jakaneet kronikan 30:een roomalaisin numeroin jaettuun päälukuun, jotka taaspuolestaan on jaettu arabialaisin numeroin merkittyihin kappaleisiin.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" />

*Neljäs Viroa käsittelevä kirja alkaa kesken piispa Albert -kirjan päälukua. Tämä kirja kertoo parikymmenvuotisesta sodasta virolaisia vastaan.

Kronikka kuvaa latvialaisia hyvin positiivisessa valossa. Tämän on arveltu johtuneen siitä, että latvialaiset kääntyivät kristinuskoon verrattain nopeasti ja taistelivat monesti saksalaisten rinnalla pakanoita vastaan. Syynä on myös pidetty myös Henrikin mahdollista latvialaisuutta. Virolaisiin kronikoitsija suhtautuu melko vihamielisesti, mutta toisaalta kehuikehuu heidän urheuttaan.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Esimerkiksi virolaisten päällikkö [[Lembitu]]a kuvataan taitavaksi sotapäälliköksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.horisont.ee/node/36 | Nimeke =Sõjaeelse Eesti esseistika ja kirjanduskriitika | Tekijä =J. Luiga | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{et}} }}</ref>. Lisäksi kirjoittaja kannustaa voitettujen virolaisten myötämieliseen kohteluun, jotteivät nämä hylkäisi kristinuskoa. Venäläiset kuvataan usein virheellisesti pakanoina, vaikka he olivat kristittyjä, tosin [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]]. Heitä kuvataan myös kristittyjen arkkivihollisina.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Venäläiset tukivatkin pakanoita monissa taisteluissa saksalaisia vastaan ja toisaalta yrittivät itsekin alistaa näitä valtansa alle.<ref name="BH" /> [[Tanska]]laisiin suhtaudutaan viileästi, sillä he olivat saksalaisten kilpailijoita Virossa.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Pakanoita kuvataan usein halventavin sanankääntein, ja heitä pidetään epäluotettavina<ref name="PSA" />.

Vaikka teksti onkin monin paikoin hyvin puolueellista, ei Henrik ei jätä ristiretkeläisiäkään kritiikin ulkopuolelle. Osansa saa jopa hänen opettajansa piispa Albert. Ristiretkeläisten kerrotaan esimerkiksi ryöstelevän ja murhaavan pakanoita.<ref name="EP" /> Erityisen raa'asti Henrikin mukaan käyttäytyivät kuitenkin kristinuskoon kääntyneet paikalliset. Kristinuskoon kääntyneitä pidetään myös epäluotettavina, ja heidän kääntymisensä motiivit kyseenalaistetaan erityisesti liiviläisten ja virolaisten käännytettyjen kohdalla.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" />