Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  9 vuotta sitten
p (fix, typot)
http://www.hardav.co.uk/MA%20-%20HTML/chapter%203.htm
-->
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elanto henkittiinhankittiin maanviljelyllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita. Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.
 
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saksi-Anhalt]]issa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Keskustassa oleva<!-- tarkista missä kumpu on--> kumpu liittyy monumenttiin.
 
-->
 
== Läntiset ympyräkaivannot==
Läntisiä ympyräkaivantoja 5000–3000 eaa oli muun muassa Englannissa, [[Ranska]]ssa, [[Belgia]]ssa, Saksassa, [[Italia]]ssa, [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannissa]] ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia maahan kaivettuja ympyröitä. Suurempia ympyröitä on alamailla. Näitä ympyröitä ei pidä sekoittaa myöhemmin rakennettuihin, esimerkiksi rautakautisiin linnoituskaivantoihin mäkien huipulla. Ympyräkaivannot olivat mahdollisesti temppeleitä. Noin 3000–2500 eaa. vuosina tehdyissä ympyräkaivannoissa on havaittavissa huomattavaa alueellista vaihtelua.
Rekisteröitymätön käyttäjä