Ero sivun ”Paul Bern” versioiden välillä

'''Paul Bern''', (oik. '''Paul Levy''' (s., [[3. joulukuuta]] [[1889]] – k. [[5. syyskuuta]] [[1932]]) oli [[Saksa|saksalaissaksa]]lais-[[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[elokuvaohjaaja]], -[[Elokuvatuottaja|tuottaja]] ja -[[Elokuvakäsikirjoittaja|käsikirjoittaja]] [[Metro-Goldwyn-Mayer]]illa.

Paul Bern, syntyisyntymänimeltään Paul Levy-nimiseksi, syntyi 3. joulukuuta vuonna 1889 [[Juutalaiset|juutalaisille]] vanhemmille Wandsbekissä, [[Schleswig-Holstein]]issa, [[Saksa]]ssa, joka on nykyisin [[Hampuri]]n kaupunginosaakaupunginosa. Kun Bern oli pieni, hänen perheensä muuttivat Yhdysvaltoihin. Bern vietti köyhän lapsuutensa [[New York City]]ssä,in [[New York (osavaltio)|New Yorkissa]]kaupungissa.

HänBern työskenteli uransa alkuvaiheissa teatterissa näyttelijänä, managerina ja tuottajana vuodesta [[1911]] vuoteen [[1915]] New Yorkissa ja muutti [[Hollywood]]iin, [[Los Angeles]]iin, [[Kalifornia]]an, työskentelemään kirjoittajana ja ohjaajana joillekin pienille elokuvayrityksille. Tämä johti hänen täysipäiväiseen tuottajan, ohjaajan ja käsikirjoittajan työhön Metro-Goldwyn-Mayerilla, joka oli elokuvatuotantoyhtiöistä suurin.

Bern ohjasi MGM:llä muidenmuun muassa elokuviaelokuvat ''Vahvoja sydämiä'' ([[1920]]), ''Häitten jälkeen'' ([[1925]]), ''Kauneusparaati'' (1925) ja ''Henki hengestä'' (1925). Lisäksi hän tuotti muidenmuun muassa elokuvat ''Yöllinen häväistysjuttu'' ([[1929]]), ''Anna Christie'' ([[1930]]) ja ''[[Grand Hotel (elokuva)|Grand Hotel]]'' (1932) yhdessä [[Irving Thalberg]]in kanssa ja käsikirjoitti muidenmuun muassa elokuvat ''Naisia ja rikkaita miehiä'' ([[1923]]), ''Avioliiton ilveilyä'' ([[1924]]), ''Miehiä'' (1924), ''Vakoojalentäjä'' ([[1926]]), ''Kolme tuntia'' ([[1927]]), ''Ilveilijäin kuningas'' (1927) ja ''Kyyhkynen'' (1927). TunnetuimmatHänen tunnetuimmat käsikirjoituksetkäsikirjoituksensa ovat ''Ilveilijäin kuningas'' ja ''Kyyhkynen''.

Niin sanottu ''all-star'' elokuva ''Grand Hotel'', voitti [[Parhaan elokuvan Oscar-palkinto|parhaan elokuvan Oscar-palkinnon]] vuonna 1932. Bern ja [[Irving Thalberg]] kummatkin tuottivat elokuvan, vaikka ei kummallakaan ollut kunniaa siihen. Kuitenkin palkinto esiteltiin vain Thalbergille, eikä Bernille.{{selvennä|ei tästä kappaleesta saa mitään tolkkua}}

Yksityiselämässään Bern seurusteli [[näyttelijä]] ja [[komedienne]] [[Mabel Normand]]in kanssa vuosina 1923–1924, mutta he erosivat. He tapasivat toisensa elokuvan ''Head Over Heels'' ([[1922]]) kuvauksissa, kun Bern oli ohjaajana. Bern avioitui ensimmäisen ja viimeisen kerran 42-vuotiaana [[2. heinäkuuta|toinen päivä heinäkuuta]] vuonna 1932 21-vuotiaan näyttelijän [[Jean Harlow]]in kanssa, joka oli 30yksi 1930-luvun yksi Amerikan kuuluisimmista naisista. He tapasivat ensi kertaa Harlowin elokuvan ''[[Hornan enkelit]]'' (1930) yhteydessä. He menivät kihloihin kesäkuussa 1932.

Heidän avioliittonsa kesti vain kaksi kuukautta, kun Bern löytyi kuolleena heidän asunnostaan Benedict Canyon Driven Easton Drivella [[Beverly Hills]]istä, alastomana kylpyhuoneesta. Bern jätti kiistanalaisen (eräät allekirjoituksen analyytikot ovat sanonneet, ettei itsemurhaviesti ollut hänen käsialaansa) itsemurhaviestin, jossa lukee: "Rakkaimpani, valitettavasti tämä on ainoa keino hyvittää kauhea vääryys, jonka olen tehnyt sinulle, ja pyyhkiä pois halveksittava nöyryytykseni. Rakastan sinua. Paul. Ymmärräthän, että viimeiltainen oli vain komediaa". Siitä seurasi skandaali, josta on siitä pitäen kiertänyt monenlaisia huhuja. Kuolinsyyksi todettiin kuitenkin [[itsemurha]]. Jotkut Bernin ystävät ja tämän elämäkerran kirjoittaja [[Ben Hecht]], uskovat tuottajan avovaimon Dorothy Milletten (s. [[1886]] – k. 19321886–1932) ampuneen Bernin. Eräs todistaja kertoi, että oli nähnyt naisen, jonka tuntomerkit vastasivat Milletteä, joka oli vieraillut heillä sinä yönä kun Bern kuoli, mutta tätä ei ole varmuudella todistettu. Bern oli kertonut Harlow'lle Millettestä, vaikkakaan ei sanonut, että New Yorkin lain mukaan tämä oli hänen laillinen avovaimonsa, ns. ''common-law wife''. Bernin ja Harlow'n mentyä naimisiin Millette oli siirtynyt länsirannikolle [[San FransiscoFrancisco]]on ja kirjoitellut ja soitellut Bernille, joka lähetti tälle yhä shekkejä, mutta vältti henkilökohtaista yhteydenpitoa. MGM:n lääkäri Edward Jones väitti itsemurhan syyksi sitä, että Bern oli impotentti, mitä tuskin voidaan todistaa. Bern haudattiin Inglewood Park Cemeteryn hautausmaalle, Inglewoodiin, Kaliforniaan.

Harlow kuoli viisi vuotta myöhemmin [[7. kesäkuuta|kesäkuun 7. päivänä]] vuonna [[1937]] [[munuaisten vajaatoiminta]]an 26-vuotiaana. Millette löydettiin hukkuneena Sacramentojoesta lähellä Walnut Grovea <ref>http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=3154</ref>. Hän oli tehnyt itsemurhan kaksi päivää myöhemmin Bernin kuolemasta [[7. syyskuuta]] hyppäämällä ''Delta King'' -nimiseltä jokilaivalta <ref>http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=3154</ref>, joka oli matkalla San FransiscostaFranciscosta [[Sacramento]]on. Millette haudattiin East Lawn Memorial Parkin hautausmaalle Sacramentoon. Jean Harlow maksoi Milletten hautajaiset ja MGM:n silloinen johtaja [[Louis B. Mayer]] maksoi hautapaikan ja -kiven <ref>http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=3154</ref>.