Wikipedia

Ero sivun ”Konstantínos Karamanlís” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kertoo kahdesta samannimisestä poliitikosta vanhemmasta. Veljenpoika tunnetaan nimellä [[Kostas Karamanlis]]}}
[[Tiedosto:KaramanlisNatsinasAgora crop.jpg|thumb|Konstantin Karamanlis]]
'''Konstantinos Karamanlis''' ([[8. maaliskuuta]] [[1907]] [[Kupkoy]] (=[[Proti]]), [[Makedonia (Kreikka)|Makedonia]], [[Osmanien valtakunta]] – [[23. huhtikuuta]] [[1998]] [[Kreikka]]) oli lakimies ja Kreikan pääministeri vuosina 1955–1963 ja 1974–1980. Kreikan tasavallan presidenttinä 1980–1985 ja 1990–1995.
 
== Varhaisemmat vuodetNuoruus ==
Hän oli syntynyt Kupkoyn kaupungissa, Makedoniassa. HänestäKaramanliksesta tuli Kreikan kansalainen vuonna 1913, sen jälkeen kun Makedonia oli vapautunut [[toinen Balkanin sota|toisessatoisen Balkanin sodassasodan]] jälkeen. Hänen isänsä Georgios Karamanlis oli opettaja, joka oli taistellut Kreikan Makedonian sodassa vuosina 1904–1908. Karamanlis aloitti oman poliittisen uransa konservatiivisessa kansanpuolueessa ja hänet oli valittu parlamentin jäseneksi ensimmäisen kerran 28-vuotiaana ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]]. Karamanlis ei osallistunut kreikkalais-italialaissotaan terveydellisten syiden vuoksi. Hän opiskeli oikeustiedettä [[Ateenan yliopisto]]ssa vuosina 1925–1929. Suoritettuaan armeijan vuosina 1930–1935 hänestä tuli Serresin kaupungin lakimies. Valinta Kreikan parlamenttiin kansanpuolueesta Serresin edustajana 1936. Karamanlis muutti Ateenaan vuonna 1941. Yleisten töiden ministerinä Kreikan sisällissodan jälkeen 1947.
Hän opiskeli oikeustiedettä [[Ateenan yliopisto]]ssa vuosina 1925–1929. Suoritettuaan armeijan vuosina 1930–1935 hänestä tuli Serresin kaupungin lakimies. Valinta Kreikan parlamenttiin kansanpuolueesta Serresin edustajana 1936. Karamanlis muutti Ateenaan vuonna 1941. Yleisten töiden ministerinä Kreikan sisällissodan jälkeen 1947.
 
== Ensimmäinen pääministerikausi 1955–1963 ==
Karamanlis muodosti oman poliittisen puolueen, kansallisradikaalin unionin ERE (Etniki Rizospastiki Enosis) vuonna [[1956]]. Kreikan kansantuote kasvoi 70 prosenttia Karamanlisin johdolla vuosina 1955–1962, ja hinnat pysyivät vakaina. Karamanlis ei myöntänyt kotiinpaluuoikeutta 60 000 kreikkalaiselle, jotka olivat paenneet kommunistimaihin. Kommunistinen puolue oli kielletty. Uusi vasemmistopuolue, yhdistynyt demokraattinen vasemmisto EDA (Eniala Demokratiki Aristera) oli saanut toimintaoikeuden vuonna 1951. Karamanlisin oma puolue kansallisradikaalit voitti vaalit vuosina 1956, 1958 ja 1961. Karamanlis joutui eroamaan pääministerin virasta kesällä 1963. Syynä olivat erimielisyydet kuningashuoneen kanssa ja epäilyt epädemokraattisten keinojen käytöstä. Karamanlis käytti hyväkseen poliittista painostusta upseerikunnan ja TEA-ryhmien avulla ennen [[1961]] vaaleja.▼
 
▲Karamanlis muodosti oman poliittisen puolueen, kansallisradikaalin unionin ERE (Etniki Rizospastiki Enosis) vuonna [[1956]]. Kreikan kansantuote kasvoi 70 prosenttia Karamanlisin johdolla vuosina 1955–1962, ja hinnat pysyivät vakaina. Karamanlis ei myöntänyt kotiinpaluuoikeutta 60 000 kreikkalaiselle, jotka olivat paenneet kommunistimaihin. Kommunistinen puolue oli kielletty. Uusi vasemmistopuolue, yhdistynyt demokraattinen vasemmisto EDA (Eniala Demokratiki Aristera) oli saanut toimintaoikeuden vuonna 1951. Karamanlisin oma puolue kansallisradikaalit voitti vaalit vuosina 1956, 1958 ja 1961. Karamanlis joutui eroamaan pääministerin virasta kesällä 1963. Syynä olivat erimielisyydet kuningashuoneen kanssa ja epäilyt epädemokraattisten keinojen käytöstä. Karamanlis käytti hyväkseen poliittista painostusta upseerikunnan ja TEA-ryhmien avulla ennen [[1961]] vaaleja.
 
== Eurooppalainen visio ==
Karamanlis ajoi voimakkaasti Kreikan jäsenyyttäliittymistä [[EEC|EEC:n]]:ssä jäseneksi vuodesta [[1958]] lähtien. Hän tapasi eurooppalaisia johtajia, kuten Saksan [[Konrad Adenauer]]ia ja Ranskan [[Charles de Gaulle]]a. Kaksi vuotta kestäneissä neuvotteluissa [[Bryssel]]issä hänen lobbauksensa tuotti tuloksia: Kreikka hyväksyttiin laajentumisneuvotteluissa EEC:n kauppakumppaniksi. TämäSen johtiansiosta lopettamaanpäättyi Kreikan taloudellisentaloudellinen eristyneisyydeneristyneisyys ja katkaisemaansen poliittisenpoliittinen ja taloudellisen riippuvuudenriippuvuus Yhdysvaltain taloudellisesta ja sotilaallisesta avusta. Kreikasta tuli myös [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]:n]] jäsenvaltio. Kreikka erotettiin [[Euroopan Neuvosto]]sta [[Kreikan sotilasjuntta|diktatuurin]] aikana 1967–1974. Karamanlis tiivisti yhteistyötä EEC:n kanssa tultuaan uudelleen valituksi pääministeriksi. Kreikasta tuli EEC:n täysjäsen [[1. tammikuuta]] [[1981]].▼
 
▲Karamanlis ajoi voimakkaasti Kreikan jäsenyyttä [[EEC]]:ssä vuodesta [[1958]] lähtien. Hän tapasi eurooppalaisia johtajia, kuten Saksan [[Konrad Adenauer]]ia ja Ranskan [[Charles de Gaulle]]a. Kaksi vuotta kestäneissä neuvotteluissa [[Bryssel]]issä hänen lobbauksensa tuotti tuloksia: Kreikka hyväksyttiin laajentumisneuvotteluissa EEC:n kauppakumppaniksi. Tämä johti lopettamaan Kreikan taloudellisen eristyneisyyden ja katkaisemaan poliittisen ja taloudellisen riippuvuuden Yhdysvaltain taloudellisesta ja sotilaallisesta avusta. Kreikasta tuli myös [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]:n jäsenvaltio. Kreikka erotettiin [[Euroopan Neuvosto]]sta [[Kreikan sotilasjuntta|diktatuurin]] aikana 1967–1974. Karamanlis tiivisti yhteistyötä EEC:n kanssa tultuaan uudelleen valituksi pääministeriksi. Kreikasta tuli EEC:n täysjäsen [[1. tammikuuta]] [[1981]].
 
== Maanpaossa ==
 
Marraskuun 1963 vaaleissa Kansallisradikaali Unioni kärsi vaalitappion [[Georgios Papandreou]]n Keskustaunionille. Karamanlis vietti tämän jälkeen vapaaehtoisesti maanpaossa seuraavat 11 vuotta [[Pariisi]]ssa, Ranskassa.
 
Rivi 22 ⟶ 18:
 
== Toinen pääministerikausi 1974–1980 ==
 
Karamanlisin uudelleen muodostettu konservatiivipuolue Uusi Demokratia sai 54 prosenttia äänistä ja 220 paikkaa 300:sta marraskuussa 1974 pidetyissä ensimmäisissä vaaleissa. Karamanlisista tuli Kreikan pääministeri joulukuussa 1974. Karamanlis kieltäytyi ottamasta kantaa kuningaskunnan tai tasavallan puolesta. Tasavallan kannattajat saivat 69 prosenttia äänistä. Karamanlis hyväksyi kommunistipuolueen laillistamisen. Karamanlis solmi uudelleen suhteet Länsi-Eurooppaan. Karamanlis hyväksyi uuden perustuslain, jonka avulla upseerit ja armeija saatiin pois politiikan ja vallan toteuttamisesta.
 
Vuonna 1977, Uusi Demokratia, voitti jälleen vaaleissa 173 äänellä ja Karamanlis jatkoi pääministerinä vuoteen 1980 saakka.
 
== Ensimmäinen ja toinen presidenttiyspresidenttikausi ==
 
Karamanlis valittiin Kreikan tasavallan presidentiksi vuonna 1980. Hän erosi vuonna 1985, ja hänen seuraaja oli [[Christos Sartzetakil]].
 
Rivi 34 ⟶ 28:
 
== Karamanlisin merkittävyys poliitikkona==
 
Karamanlis vetäytyi politiikasta 88-vuotiaana vuonna 1995. Voitettuaan viidet parlamenttivaalit, toimittuaan 14 vuotta pääministerinä ja 10 vuotta tasavallan presidenttinä. Hän toimi yli 60 vuotta aktiivipolitiikassa. Pitkästä palveluksestaan demokratian puolesta ja Euroopan [[yhdentyminen|yhdentymisen]] pioneerina [[Euroopan Unioni]]n alkuaikoina hänet on palkittu yhdellä arvostetuimmista eurooppalaisista palkinnoista, Kaarlen palkinnolla vuonna 1978. Hän kuoli lyhyen sairauden jälkeen 91-vuotiaana vuonna 1998.
 
Karamanlisia on kiitetty Kreikan talouden nopean kasvun edistäjänä vuosina 1957–1961 ja toiminnastaantoiminnasta Kreikan liittämisestä Euroopan Unionin jäseneksi.
 
Hänen kannattajansa ovat käyttäneet nimitystä Etnarches (kansan johtaja). Eräät hänen arvostelijansa ovat tuominneet hänen toimintaansa [[sosialismi]]n keinoin 1970-luvulla,,jolloin hän kansallisti [[Olympic Airlines]]in ja [[Emporiki Bankin]].
 
Hänen kannattajansa ovat käyttäneet nimitystä Etnarches (kansan johtaja). Eräät hänen arvostelijansa ovat tuominneet hänen toimintaansa [[sosialismi]]n keinoin 1970-luvulla,,jolloin hän kansallisti [[Olympic Airlines]]in ja [[Emporiki Bankin]]. Karamanlis kuitenkin on toiminut menestyksellä siirryttäessä diktatuurista demokratiaan vuoden 1974 jälkeen.
 
{{DEFAULTSORT:Karamanlis, Konstantinos}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantínos_Karamanlís”