Ero sivun ”Sadi Carnot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: Botti vaihtoi tynkämallineen. |
p typo |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Sadi Carnot.jpeg|thumb]]
'''Nicolas Léonard Sadi Carnot''' ([[1. kesäkuuta]] [[1796]]–[[24. elokuuta]] [[1832]]) oli ranskalainen fyysikko, joka ensimmäisenä selitti lämpökoneen eli termodynaamisen koneen toiminnan, joka on [[termodynamiikka|termodynamiikan]] toisen pääsäännön perusta.▼
▲'''Nicolas Léonard Sadi Carnot''' ([[1. kesäkuuta]] [[1796]]–[[24. elokuuta]] [[1832]]) oli ranskalainen fyysikko, joka ensimmäisenä selitti lämpökoneen eli termodynaamisen koneen toiminnan, joka on [[
Sadi Carnot oli myös matemaatikkona tunnetun kenraali [[Lazare Carnot]]'n poika. Hän opiskeli [[École polytechnique]]ssa yhdessä mm. [[Claude-Louis Navier]]in ja [[Gaspard-Gustave Coriolis]]in kanssa, opettajinaan muiden muassa [[Joseph Louis Gay-Lussac]], [[Siméon Denis Poisson]] ja [[André-Marie Ampère]]. Suoritettuaan tutkintonsa siellä hän kouluttautui upseeriksi ennen kuin omistautui tieteelliselle uralle. ▼
▲Sadi Carnot oli myös matemaatikkona tunnetun kenraali [[Lazare Carnot]]'n poika. Hän opiskeli [[École polytechnique]]ssa yhdessä mm. [[Claude-Louis Navier]]in ja [[Gaspard-Gustave Coriolis]]in kanssa
Insinöörit osasivat rakentaa höyrykoneita, mutta niiden toimintaperiaate ymmärrettiin huonosti. Esimerkiksi lämpö käsitettiin erikoiseksi aineeksi nimeltä [[kalorikki]]. Kirjassaan ''Réflexions sur la puissance motrice du feu'' vuodelta 1823 Carnot osoitti että fysiikan lait asettavat rajan minkä tahansa lämöpökoneen hyötysuhteelle. ▼
▲Insinöörit osasivat rakentaa höyrykoneita, mutta niiden toimintaperiaate ymmärrettiin huonosti. Esimerkiksi lämpö käsitettiin erikoiseksi aineeksi nimeltä [[kalorikki]]. Kirjassaan ''Réflexions sur la puissance motrice du feu'' vuodelta 1823 Carnot osoitti että fysiikan lait asettavat rajan minkä tahansa
Carnot kuoli [[kolera]]epidemiaan jo 36-vuotiaana. Hänen jälkeensä saksalainen [[Rudolf Clausius]] muotoili ja kehitti lämpöopin täsmälliseen matemaattiseen muotoon.
== Lähteet ==
{{Kirjaviite | Tekijä = Baeyer, Hans Christian von| Nimeke = Maxwellin demoni: miksi lämpö hajaantuu ja aika virtaa eteenpäin | Suomentaja = Hannu Karttunen | Vuosi = 2000| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Art House | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
| |||