Kuten [[Lattialämmitys|lattialämmityksessä]] yleensä, niin myös sähkölattialämmityksessä, pyritään hyödyntämään lattian varaavaa massaa tasoittavana ja varaavana elementtinä. Sähkölattialämmitys on mahdollinen myös keveimmissä lattiarakenteissa kuten [[kipsilevy|kipsi]]- ja puurakenteisissa välipohjarakenteissa.
Varaavassa lattialämmityksessä lattialämmityskaapelit valetaan yleensä lattialaatan sisään betoniin, jolloin lattialaatta toimii varaavana massana. Kaapeliverkkoja ja muita ohuita lattialämmityselementtejä käytetään, mikäli lattian rakenne on liian ohut tai muuten sopimaton kaapelin asentamiseksi tai lattiaan asennetaan lämmitys jälkeenpäin, esimerkiksi remontin yhteydessä.<ref>http://www.ensto.fi </ref> <ref>http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu_c.html</ref>
Lattiassa sijaitsevat sähkölämmityselementit ovat tyypillisesti [[kaapeli|kaapeleita]] tai kelmuja, joita on kaupallisesti tarjolla useita eri tyyppejä. Merkittävimmät tekniset yksityiskohdat lattialämmityskaapeleissa ovat ilmoitettu [[teho]], kaapelin pituus ja kaapelin [[resistanssi]]. Kaapelit voivat olla esimerkiksi määrätehoisia (teho määräytyy pituuden mukaan), valmiiksi päätettyjä (~vakio mitta) tai itserajoittuvia lämmityskaapeleita. Tyypillisimmät tehot pientalojen sähkölattialämmityksissä ovat luokkaa 70-100 W/m², riippuen käyttökohteesta, pintamateriaaleista, halutusta lämpötilasta, lattian paksuudesta jne. <ref>http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu3.html Lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja toteutus, Sähkölämmitysfoorumi</ref>
===Vesi- tai ilmakiertoinen lattialämmitys sähköenergialla===
Lattialämmitys voidaan toteuttaa sähkölämmityskaapeloinnin lisäksi myös vesi- tai [[ilmalämmitys|ilmakiertoisena]]. Periaatteeessa myös tällöin voidaan lämpöenergia tuottaa sähköllä, hyödyntäen mahdollisesti edullisimpia tariffeja.
