Ero sivun ”Metsästäjä-keräilijät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
virke on käsittämätön, tämän saa irti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
. Silloin keräily tuottaa 4/5 ravinnosta<ref>isu, 142</ref>. Keräily perustuu hyönteisten sekä villikasvien kuten juuresten, siementen, marjojen ja hedelmien hyödyntämiseen. Metsästykseen ja/tai kalastukseen perustuvaa elinkeinoa voidaan kutsua pyyntikulttuuriksi.
 
Marsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat monesti liikkuvia [[Ryhmä (antropologia)|ryhmiä]] <ref name="juuret">Afrikan kulttuurien juuret, Tietolipas 134,Tammer-Paino Oy, Tampere 1995ISBN 951-717-822-0. ISSN 0562-6129, sivu 150</ref> [[Ryhmä (antropologia)|ryhmiä]]. Pienemmät ryhmät kokoontuvat monesti yhteen suurriistan metsästystä varten. Tällöin ryhmä noudattaa [[vuotuiskierto|vuosikierto]]a, tiettyinä aikoina metsästetään suurriistaa, tosina vuodenaikoina pienempää. Mutta joillakin riista- ja kalarikkailla seuduilla ihmiset asuvat paikallaan kylissä.
 
Metsästäjä-keräilijän tarvitsee yleensä tehdä työtä korkeintaan 2-3 päivää viikossa<ref name="isu"> Ihmisen suku 5, Nykyisen alkuperäiskansat, WSOY 1955, ISBN 951-0-18783-6, sivu 142</ref>.