Ero sivun ”Viron Inkeri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Narva-joki --> Narvajoki.
Rivi 1:
'''Viron Inkerinmaa''' oli [[Viro]]on vuosina 1920-1944 kuulunut alue, joka sijaitseesijaitsi [[Inkeri]]nmaalla [[Narvajoki|Narva­joen]]-joen itäpuolella. Alue rajoittuurajoittui lännessä Narva-joen­jokeen itäpuolellesekä sekäidässä [[Rosonajoki|RosonajoenRosona­jokeen]] ja [[Laukaanjoki|LaukaanjoenLaukaan­joen]] itäpuolisen haaranitäpuoliseen länsipuolillehaaraan. Siellä ovatolivat [[Väikylä]], [[Kalliviere]], [[Kullankylä]] sekä [[Narvus]]in eli [[Kosemkina]]n seurakunnan alueen lounaisosa, jossa oli rauhan[[Tarton rauha]]n solmimishetkellä noin kymmenen kylää ja 1 800 asukasta.
 
Alue on osa [[Länsi-Inkeri]]ä, ja sen saaminen Narva-joenNarvajoen itäpuolisista alueista oli tulos [[Neuvosto-VenäjänVenäjä]]n ja Viron rauhanneuvottelistarauhanneuvotteluista, joissa Neuvosto-Venäjä halusi aluksi Narva-­joen länsipuolelta alueita, kun taas Viro halusi esittää vielä pidemmälle meneviä vaatimuksia [[InkeriInkerinmaa]]n suhteen saadakseen sotilaallista etumaastoa Neuvosto-Venäjältä. Narvan alueeseen oli liittynyt kiihkeitä taisteluja [[Viron vapausssodanvapaussota|Viron vapaus­sodan]] aikana. Rauhanneuvottelujen tuloksena noin viiden - kymmenen kilometrin levyinen kaistale jäi Viron haltuun lähinnä siksi, että virolaiset joukot olivat valloittaneet sen verran Narvan[[Narva]]n itäpuolelta maastoa. Neuvosto-Venäjän viimeinen hyökkäys oli epäonnistunut vuoden [[1919]] lopulla ja aselepo oli sovittu [[31. joulukuuta]] [[1919]].
 
Suomessa alueesta käytettiin nimitystä Viron Inkeri tai Eestin Inkeri. Nimikysymyksen taustalla oli myös Suomessa 1920-luvulla käyty keskustelua, pitäisikö käyttää nimeä Viro vai Eesti. Virossa alueesta käytettiin Eesti-Ingeri. Virallisissa yhteyksissä alueesta sekä Suomessa että Virossa käytettiin myös muotoja Viron / Eestin inkeriläiset, Viron / Eestin inkeriläiskysymys, jolloin eräissä tapauksissa oli kyse kaikista Virossa olevista inkeriläisistä
Rivi 9:
Alueesta muodostui tärkeä heimotyön kohde suomalaisille erityisesti [[Akateeminen_Karjala-Seura|Akateemiselle Karjala-Seuralle]]. Akateemisen Karjaja-Seura ja Inkerin liiton avulla Viron Inkeriin perustettiin heimohenkinen lehti Sananseppä. Lehden päätoimittaja oli Suomessa koulutuksen saanut Leander Reijo (1904 - 1931). Leander Reijo katosi Viron Inkerin rajalla 1931, ilmeisesti hänen kaapattiin Neuvosto-Venäjälle.
 
Suomessa Viron Inkeriä pidettiin eräänlaisena Inkerin viimeisenä linnakkeena Neuvosto-Venäjää vastaa. Viron Inkeriin järjestettiin Suomesta useita isäänmaallishenkisiä heimoretkiä, nämä olivat varsin usein hyvinkin provokatiivisia. Kaikki heimotyö ei ollut näin suorasuuntaista, mm.vaan muun muassa Inkeri-liitto toimitti alueelle kirjalähetyksiä.
 
Suomessa Viron Inkeriä pidettiin myös eräänlaisenä viimeisenä linnakkeena, jossa vuosisatainen inkeläineninkeriläinen kulttuuri oli vielä tutkittavissa. Alueella vierailivat suomalaisista tutkijoista mm. [[Lauri_Kettunen|Lauri Kettunen]] ja [[Martti_Haavio|Martti Haavio]].
 
==Viron Inkerin kylät==
Rivi 21:
 
[[Luokka:Inkeri]]
[[Luokka:Viron historia]]
[[Luokka:Venäjän historia]]
 
[[et:Viru Ingeri]]