Ero sivun ”Burgundin herttuakunta” versioiden välillä

'''Burgundin herttuakunta''' oli [[herttuakunta]], joka sijaitsi suurinpiirteinjsuurin piirtein nykyisen [[Burgundi]]n alueella, mutta se omisti ajoittain suuria alueita myös nykyisten [[Belgia]]n, [[LuxembourgLuxemburg]]in ja [[Alankomaat|Alankomaiden]] alueilta. Herttuakunta oli olemassa vuosina [[843]]-–[[1477]], jolloin sitä johtivat [[Burgundin herttua]]t. Vuonna 1477 herttuakunta jaettiin sodan jälkeen [[Ranska]]n ja [[Habsburg|Habsburgien Itävallan]] kesken, Ranskan saadessa Burgundin ydinalueet ja Itävallan saadessa [[Benelux|Benelux-maat]].

Burgundin herttuakunta syntyi [[Verdunin sopimus|Verdunin sopimuksen]] myötä vuonna 843. Herttuakunnan nimi tulee aluetta aikoinaan hallinneistahallinneesta [[burgundit|burgundien]] [[germaanit|germaanigermaaniheimosta]]-heimosta. BurgundianBurgundin hallitsijat olivat vähällä päästä 900-luvun lopussa koko Ranskan hallitsijoiksi ja Burgundin herttua [[Rudolf (Ranska)|RudolfRudolfista]]ista tulikin Ranskan kuningas, mutta hänellä ei ollut kruununperillisiä, jotenja valta siirtyi [[Hugues Musta]]lle. Lopulta BurgundinBurgundissa nousi valtaan nousi [[Hugo Capet]]in kaksi veljeä, ensin [[Otto (Burgundin herttua)|Otto]] ja sitten [[Henri I (Burgundin herttua)|Henri I]]. Henri I:n kuoltua alkoi ensimmäinen perimmyyskriisi [[Robert II (Ranska)|Robert II:n]]:en ja [[Otto-William (Burgundin kreivi)|Otto-WilliamWilliamin]]in välillevälillä. Näiden kahden välille syttyi sota vuonna [[1002]] sota, jonka voitti Robert II voitti vuonna [[1003]].

Burgundin asema itsenäisenä alueena päättyi [[Kaarle Rohkea]]n [[Ludvig XI]]|Ludvig XI:tta]] vastaan käymään sotaan. Kaarle Rohkea kuoli [[Nancyn taistelu]]ssa vuonna 1477 ja Ludvig XI saattoi liittää Burgundin alueet Ranskaan vanhan [[Saalilainen laki|Saalilaisensaalilaisen lain]] mukaan. Benelux-maiden, eli silloisten Burgundin Alankomaiden alue päätyi Habsburgeille ja [[Franche-Comté]]n alue päätyi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Saksalaiselle keisarikunnalle]].