Ero sivun ”Laukkaurheilu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuviin tietoarvoa ja kuvatekstiä, uudelleenmuotoilu
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Yhdistynyt kuningaskunta|
Rivi 8:
Laukkakilpailuissa juostavat matkat vaihtelevat paljon. Joissakin kilpailuissa laukataan vain noin 400 metriä, mutta kilpailumatkat saattavat venyä moniin kilometreihinkin; kymmenien kilometrien [[matkaratsastus]]kilpailut ovat kuitenkin oma kilpailutyyppinsä. Englannintäysiveristen kilpailumatkat vaihtelevat lähinnä välillä 905–2414 m (4 furlongista 1,5 [[maili]]in). Englannintäysiveriset ovat muutamien kilometrien keskipitkillä matkoilla nopeudeltaan jokseenkin ylivoimaisia, mutta quarterhevoset katsotaan nopeimmiksi hyvin lyhyillä matkoilla (esimerkiksi neljännes[[maili]], josta rotu on saanut nimensäkin) ja arabianhevoset puolestaan kestävimmiksi pitkillä matkoilla.
 
Niin kutsuttujen "sileiden laukkojen" eli tasaisella radalla juostavien kilpailujen lisäksi juostaan ''risueste- ja sekaestelaukkakilpailuita'', joissa hevoset hyppäävät matkan varralla pensas-, risu- tai muiden vastaavien esteiden ylitse. Sileiden laukkojen hevoset ovat tyypillisesti 2–3-vuotiaita; parhaat yksilöt siirtyvät jo melko nuorina jalostukseen. Selvästi riskialttiimpiin estelaukkoihin käytetään lähinnä vanhempia hevosia, tyypillisesti jalostuksen kannalta toimettomia [[ruuna|ruunia]]. Maailman tunnetuin estelaukkakilpailu lienee ''Grand National'', joka järjestetään vuosittain huhtikuussa [[Iso-BritanniaYhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] Aintreen laukkaradalla lähellä [[Liverpool]]ia. Tunnetuimpia sileitä laukkakilpailuja puolestaan ovat [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosittain järjestettävät kolmivuotiaiden kilpailut ''Kentucky Derby'', ''Preakness Stakes'' ja ''Belmont Stakes'', jotka yhdessä muodostavat ''Triple Crown''in.
 
Hevosen kilpailussa kantaman painon (satulan ja jockeyn yhteispaino) säätely on tärkeä osa laukkakilpailuita, koska painolla voidaan verottaa juoksunopeutta paljonkin. Hevosten on aina kannettava vähintään tiettyä vähimmäispainoa, johon tarvittaessa päästään lisäämällä satulan taskuihin metallipainoja. Vähimmäispainoa ei tietenkään haluta ylittää, joten parhaat jockeyt ovat paitsi taitavia ratsastajia myös erittäin pienikokoisia ja kevyitä. Niin kutsuttuihin ''handicap''-kilpailuihin voi osallistua hyvin monenlaisia hevosia, joista jokaiselle pyritään erisuuruisia painoja määräämällä antamaan yhtäläinen mahdollisuus voittoon. Painojen määrääminen voi perustua hevosen ikään tai aikaisempaan kilpailumenestykseen. Joissakin kilpailuissa kaikki hevoset kantavat samaa painoa.