Ero sivun ”Nefroottinen oireyhtymä” versioiden välillä

Nefroottinen oireyhtymä johtuu käytännössä aina [[munuaiskeränen|munuaiskeräsen]] (glomerulus) vauriosta. Vaurio voi johtua muun muassa munuaiskeräsen tulehduksesta (glomerulonefriitti), verenvirtaukseen liittyvistä tekijöistä (korkea verenpaine), elimistön aineenvaihdunnan muutoksista (diabetes) tai perinnöllisestä sairaudesta (synnynnäinen nefroosi). Munuaiskeränen on rakenne, jossa alkuvirtsan suodatus tapahtuu: siinä suodattuu tavallisesti runsaasti vettä ja erilaisia suoloja. Nefroottisessa oireyhtymässä munuaiskeräsen verisuonten ja [[Bowmanin kotelo]]n seinämä hajoaa siten, että suolojen ja veden lisäksi myös isot yhdisteet, kuten proteiinit, pääsevät läpäisemään seinämän eri kerrokset ja joutuvat muodostuvaan virtsaan. Albumiini on veren yleisin ja pienin proteiini. Siksi sitä poistuu nefroottisessa oireyhtymässä virtsaan eniteeneniten.