Ero sivun ”Pneumokokki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korvasi mallineen: Tynkä/Mikrobiologia |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
}}
'''''Streptococcus pneumoniae''''' eli '''pneumokokki''' on pallonmuotoinen [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivinen]] [[bakteeri]], joka kuluu sukuun ''[[Streptococcus]]''.
Ihmisen ja pneumokokkibakteerin yhteiselo on tavallisesti harmitonta, mutta sopivissa olosuhteissa pneumokokki voi aiheuttaa vakaviakin tauteja. Näin tapahtuu, jos pneumokokki pääsee ihmiskehon alueelle, joka on normaalisti steriili, esimerkiksi vereen, keuhkopussi- tai aivo-selkäydinnesteeseen.
Vakavista pneumokokkibakteerin aiheuttamista infektioista yleisin on verenmyrkytys (90 prosenttia vakavista pneumokokki-infektioista) ja toiseksi yleisin [[aivokalvotulehdus]] (5-10 prosenttia vakavista infektioista). Muita pneumokokkien aiheuttamia vakavia tulehduksia ovat sydämen sisäkalvon tulehdus, vatsakalvotulehdus ja niveltulehdus. Näiden infektioiden osuus on 1-2 prosenttia pneumokokin aiheuttamista vakavista infektioista.
Baktereeminen pneumokokki-infektio tarkoittaa sitä, että bakteeri löytyy verestä. Tällainen infektio on vakava ja saattaa kehittyä henkeä uhkaavaksi tilaksi. 10-40 prosenttia baktereemiseen pneumokokki-infektioon sairastuneista menehtyy. Lähes kaikki sairauksiin menehtyvät ovat vanhuksia tai jotakin perussairautta sairastavia työikäisiä. Suomalaislapsista noin yksi sadasta vakavaan pneumokokkitautiin sairastuneista kuolee.
Pneumokokki on yhdessä meningokokkibakteerin kanssa yleisin aivokalvotulehduksen aiheuttaja. Pneumokokin aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen sairastuneista aikuisista kuolee 20-30 prosenttia. Lapsilla vastaava luku on neljä prosenttia. Kolmasosalle aivokalvotulehduksesta toipuneista jää pysyvä kuulovaurio.
Pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita eli pneumonioita arvellaan hoidettavan Suomessa noin 25 000 joka vuosi. Keuhkokuumeita aiheuttavat muutkin bakteerit ja virukset, mutta pneumokokki on yksin tai yhdessä muiden bakteerien kanssa aiheuttajana 30-50 prosentissa aikuisten ja 20-40 prosentissa lasten keuhkokuumeista. Lisäksi pneumokokki on yleisin lasten korvatulehdusta aiheuttava bakteeri. Korvatulehdusta sairastavilta lapsilta 43-59 prosentilla löytyy välikorvaeritteestä pneumokokki. Suomessa arvioidaan hoidettavan vuosittain lähes 500 000 korvatulehdusta.
Suomalaisten tutkimusten mukaan pneumokokki aiheuttaa viidenneksen nenän sivuontelotulehduksista. Myös silmän sidekalvotulehduksen aiheuttajana pneumokokki on yleinen. Välikorvatulehdus ja poskiontelotulehdus hoidetaan hoitosuositusten mukaisesti antibiooteilla. Aikuisilla kaksi kolmasosaa välikorva- ja poskiontelotulehduksista paranee ilman antibioottihoitoa. Vakavissa infektioissa tarvitaan yleensä sairaalahoitoa.
== Pneumokokille altistavat tekijät ==
Pneumokokki-infektion voi saada kuka tahansa, mutta sairastuneilla on usein jokin seuraavista altistavista tekijöistä:
* alhainen ikä, etenkin alle 1 vuotta (kehittymätön immuunijärjestelmä)
* korkea ikä, yli 65 vuotta (heikentynyt immuunijärjestelmä)
* [[immuunipuutos]], luonnollinen tai hankittu, kuten pernan puutos tai toimintahäiriö, [[HIV|HIV-infektio]]
* maksan tai munuaisten toimintahäiriö
* [[sydämen vajaatoiminta]]
* [[diabetes]]
* [[maligniteetti]]
* [[alkoholismi]]
* [[tupakointi]].
== Pneumokokki-infektioiden hoito ja ennaltaehkäisy ==
[[Penisilliini]] on Suomessa ensisijainen lääke kaikissa pneumokokin aiheuttamissa infektioissa. Maailmalla pneumokokin resistenssi penisilliinille ja muille antibiooteille on lisääntynyt erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Resistenttien kantojen osuus vaihtelee kuitenkin suuresti eri maiden ja jopa saman maan eri osien välillä. USA:ssa antibioottiherkkyydeltään alentuneita pneumokokkikantoja on 30-40 prosenttia. Euroopassa korkeimmat luvut vaihtelevat 22-34 prosentin välillä (Ranska, Turkki, Espanja, Unkari). 2000-luvulla Suomessa pneumokokeista 1,5-4 prosenttia on ollut täysin resistenttejä penisilliinille ja pahimmillaan 16,4 prosentilla kannoista on ollut alentunut herkkyys (I) penisilliinille. Resistenssin aiheuttaa muutos bakteerin penisilliiniä sitovassa proteiinissa, ja yleensä tähän liittyy resistenssiä myös muita beetalaktaamiantibiootteja kohtaan.
Pneumokokin resistenssi [[makrolidi|makrolidiryhmän]] antibiooteille (erytromysiini, klaritromysiini, atsitromysiini) on penisilliiniresistenssiä yleisempää ja on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 Suomessa invasiivisista infektioista eristetyistä pneumokokeista 27,9 prosenttia oli makrolidiherkkyydeltään heikentyneitä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 23,2 prosenttia.
Myös resistenssin lisääntymisen vuoksi pneumokokkisairauksien ehkäisyn merkitys on viime vuosina korostunut.
Pneumokokin aiheuttamia vakavia sairauksia ja osittain myös [[korvatulehdus|korvatulehduksia]] voidaan ehkäistä rokottamalla. Tarjolla on erilaisia rokotteita.
Aikuiset ja yli kaksivuotiaat lapset voivat suojautua pneumokokkitaudeilta pneumokokkipolysakkaridirokotteella. Alle kaksivuotiaat lapset eivät pysty muodostamaan riittävästi vasta-aineita eivätkä siksi saa suojaa polysakkaridirokotteesta.
Pneumokokkipolysakkaridirokotteen rokotteen suojateho on vaihdellut eri tutkimuksissa. Rokotteella on todettu olevan 48-81 prosentin suojateho vakavien, invasiivisten sairauksien ehkäisyssä vastustuskyvyltään normaaleilla aikuisilla. Vastustuskyvyltään alentuneiden henkilöiden kohdalla rokotteen suojatehoa ei ole voitu varmentaa. Pneumokokin aiheuttamaksi arvioitua keuhkokuumetta vastaan tulokset rokotteen tehosta ovat olleet ristiriitaisia. Polysakkaridirokote ei myöskään anna suojaa limakalvoinfektioita kuten korvatulehdusta vastaan.
Alle 2- tai alle 5-vuotiaille (valmisteesta riippuen) lapsille voidaan antaa suojaa
pneumokokin aiheuttamia aivokalvotulehduksia, verenmyrkytyksiä, välikorvatulehduksia ja osalla markkinoilla olevista rokotteista myös keuhkokuumeita vastaan pneumokokkikonjugaattirokotteella.
Pneumokokkikonjugaattirokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2010, minkä jälkeen kaikki Suomessa syntyvät lapset rokotetaan pneumokokkia vastaan.
== Hoito ==▼
==Aiheesta muualla==
Rivi 28 ⟶ 69:
* [https://oa.doria.fi/handle/10024/44607 Antimicrobial resistance in Streptococcus pneumoniae in Finland with special reference to macrolides and telithromycin]
* Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, kirja I. Duodecim 2010, s. 112-121
* [http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/ Rokottajan käsikirja, verkkoversio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]
| |||