Ero sivun ”Hiilivedyt” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: la:Carbonium hydrogenatum
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 28:
Isomeerien lukumäärä kasvaa hiiliatomien määrän suurentuessa. Butaanilla (C<sub>4</sub>H<sub>10</sub>) on kaksi isomeeriä, ja kymmenen hiiliatomin [[dekaani (hiilivety)|dekaanilla]] (C<sub>10</sub>H<sub>22</sub>) on 75 isomeeriä. Kahdenkymmenen hiiliatomin [[eikosaani]]lla (C<sub>20</sub>H<sub>42</sub>) isomeerejä on laskennallisesti jo 366&nbsp;319 kappaletta.
 
Isomeerit voivat kuulua eri yhdistetyyppeihin: [[syklopropaani]] on alkaani, mutta sen isomeeri [[propeeni]] on alkeeni. Isomeerit voivat poiketa toisistaan myös pelkästään avaruudellisesti. Esimerkiksi [[sykloheksaani]]lla on kaksi eri avaruudellista muotoa, joita sanotaan [[venekonformaatio|vene]]- ja [[tuolikonformaatio]]iksituolikonformaatioiksi. Monilla alkeeneilla voi olla kaksi eri avaruudellista isomeeriä, [[Cis-trans-isomeria|cis- ja trans]]-muodot.
 
==Klooratut hiilivedyt==
 
Klooratut hiilivedyt ovat [[synteettinen|synteettisiä]] [[orgaaninen|orgaanisia]] halogeeniyhdisteitä, joita on olemassa tuhansia ja joista osa on erittäin myrkyllisiä. Ne ovat hiilimolekyylejä, joiden vetyatomeja on korvattu klooriatomeilla. Luontoon kloorattuja hiilivetyjä pääsee teollisuuspäästöjen mukana sekä [[maanviljely|maan-]] ja metsäviljelyssä. Ne muodostavat merkittävän [[ympäristömyrkyt|ympäristömyrkkyryhmän]].
 
Tunnetuin kloorattujen hiilivetyjen ryhmä on [[DDT|DDT- yhdisteet]], jota käytetään [[insektisidi|hyönteismyrkyissä]]. Useimmissa [[teollisuusmaa|teollisuusmaissa]] yhdisteen käyttö kiellettiin lailla jo [[1970-luku|1970- luvulla]], mutta sitä käytetään yhä [[kehitysmaa|kehitysmaissa]] [[malaria|malariaa]] levittävien [[hyttynen|hyttysten]] torjuntaan. [[maaperä|Maaperästä]] DDT voi haihtua ilmaan ja kulkeutua sen mukana pitkiäkin matkoja saavuttaen uusia alueita. <ref name="neljä">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2542&lan=fi | Nimeke = DDT-yhdisteet|}}</ref> <ref name="viisi">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=330585&lan=FI | Nimeke = PCB-yhdisteet|}}</ref>
 
Myös [[Polykloorattu bifenyyli|PCB- yhdisteet]], eli moniklooratut bifenyylit ovat tunnettu kloorattujen hiilivetyjen ryhmä. Niitä käytetään [[sähkölaite|sähkölaitteissa]] [[eriste|eristeenä]] korkean lämmönsietokykynsä ja [[sähkövastus|sähkönvastuksensa]] vuoksi. PCB- yhdisteitä käytetään myös joissakin [[voiteluöljy|voiteluöljyissä]] [[lisäaine|lisäaineena]].
 
PCB- yhdisteet ovat erittäin pysyviä, ne eivät ole [[vesiliukoinen|vesiliukoisia]], vaan rasvaliukoisia. Erilaisia PCB- kongereeneja eli PCB- yhdisteitä on olemassa 209. Epätäydellisesti palaessaan PCB- yhdisteet muodostavat [[dioksiini|dioksiinia]] ja [[furaani|furaania]], jotka ovat supermyrkkyjä. Näitä yhdisteitä syntyy esimerkiksi korkealämpöisissä teollisissa prosesseissa, kuten [[selluloosa|sellun]] kloorivalkaisussa, ja sitä kautta niitä pääsee myös luontoon. PCB- yhdisteitä sisältävien tuotteiden maahantuonti, myynti, valmistus ja luovutus kiellettiin Suomessa [[1990-luku|1990- luvulla]]. [[kemiallinen|Kemiallisen]] kestävyytensä ansiosta PCB- yhdisteitä on hankala hävittää käytön jälkeen, mutta hyvä tapa päästä niistä eroon on polttaa niitä 1200 oC:n lämpötilassa. <ref name="kuusi">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/haitalliset_aineet/fi_FI/klooratut_hiilivedyt/ | Nimeke = Itämeriportaali|}}</ref>
 
===Vaikutukset luonnossa===
 
 
Koska monet klooratut hiilivedyt ovat [[myrkyllinen|myrkyllisiä]], aiheuttavat ne useita ongelmia luontoon päästessään. Ne ovat rasvaliukoisia ja rikastuvat nopeasti [[ravintoketju|ravintoketjussa]], mikä aiheuttaa ongelmia ravintoketjun huipulla. Esimerkiksi tuholaistorjuntaan paljon käytetty DDT rikkoi [[hyönteinen|hyönteisten]] [[kitiini|kitiinikuoren]], mutta ei imeytynyt niiden ihon läpi. Tämän vuoksi sen uskottiin olevan melko vaaraton käyttää.
 
Koska DDT- yhdisteet eivät ole vesiliukoisia, niitä kerääntyy [[elimistö|elimistöön]] vaarallisen paljon. Varsinkin nieltynä DDT aiheuttaa nopeasti vakavia ongelmia. Varsinkin vesieliöille nämä yhdisteet ovat vaarallisia. [[nisäkkäät|Nisäkkäillä]] DDT- yhdisteet saavat aikaan häiriöitä hormonitoiminnassa, [[keskenmeno|keskenmenoja]] ja maksa- ja munuaissairauksia. DDT:n hajoamistuotteen DDE:n on havaittu aiheuttavan linnunmunien kuorien ohenemista, joka saattaa haitata niiden [[lisääntyminen|lisääntymistä]].
 
PCB- yhdisteet eivät ole [[akuutti|akuutisti]] myrkyllisiä, mutta elimistöön kertyessään pitkällä altistusajalla ne aiheutavat [[terveyshaitta|terveyshaittoja]]. Yhdisteet varastoituvat [[rasvakudos|rasvakudoksiin]], esimerkiksi [[maksa|maksaan]]. Yhdisteille altistuneilla eläimillä on ilmennyt lisääntymis- ja kehityshäiriöitä ja niiden on myös havaittu aiheuttavan [[syöpä|syöpää]] ja vaikuttavan hormonijärjestelmiin. <ref name="kuusi">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/haitalliset_aineet/fi_FI/klooratut_hiilivedyt/ | Nimeke = Itämeriportaali|}}</ref> <ref name="neljä">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2542&lan=fi | Nimeke = DDT-yhdisteet|}}</ref>
 
 
 
 
== Lähteet ==