Ero sivun ”Elena Ceaușescu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: tr:Elena Ceauşescu
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Yhdistynyt kuningaskunta|
Rivi 6:
Elena Ceauşescu opiskeli yliopistossa [[kemia]]a, hänen erikoisalansa oli [[polymeerikemia]]. Vuonna 1957 hänestä tuli tutkimusassistentti Kansallisessa kemiantutkimuslaitoksessa, ja 1960-luvun alkupuolella hänestä tuli Bukarestin kemiantutkimuksen keskuslaitoksen puoluejärjestön sihteeri. 1965 hänestä tuli laitoksen johtaja, ja saman vuoden joulukuussa hänet nimitettiin Kansallisen luonnontieteiden akatemian jäseneksi. 1966 hän sai tieteentekijöiden kansallisen kunniamerkin.
 
Elena Ceauşescun kerrotaan jatkaneen tutkimus- ja julkaisutyötään polymeerikemian alalla myös hänen miehensä hallintokaudella. Hän sai vastaanottaa useita kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja, esimerkiksi [[Iso-BritanniaYhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] kuninkaallisen kemiaseuran kunniajäsenyyden. Hän sai myös vastaanottaa kunniatohtorin arvonimiä, ja hän teki useita luentomatkoja, myös läntisiin demokratioihin, sekä otti osaa tieteellisiin konferesseihin. Hänen tosiasialliset tieteelliset meriittinsä ovat kuitenkin kiistanalaisia. Ceauşescujen näytösoikeudenkäynnin aikana hänen syyttäjänsä kenraali Gică Popa väitti hänen tutkimuksiaan tekaistuiksi ja väärennetyiksi
 
Elena Ceauşescu seurasi miestään hänen valtiovierailuillaan. Kesäkuussa 1971 he vierailivat [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan kansantasavallassa]], jossa Elena havaitsi, että puhemies [[Mao Zedong]]in vaimolla [[Jiang Qing]]illä oli maassa myös virallinen poliittinen asema. Elena alkoi vaatia mieheltään samaa. Heinäkuussa 1971 Elena nimitettiin Sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen keskuskomitean jäseneksi, ja heinäkuussa 1972 hänestä tuli Romanian kommunistisen puolueen keskuskomitean täysjäsen. Kesäkuussa 1973 hänet valittiin puolueen toimeenpanevaan komiteaan. Marraskuussa 1974 hänet valittiin puolueen 11. puoluekokouksessa uudelleenmuokatun toimeenpanevan komitean jäseneksi. Tammikuussa 1977 hänestä tuli keskuskomitean politbyroon täysjäsen ja maaliskuussa 1980 ensimmäinen varapääministeri.