[[Kuva:SpearmanFactors.svg|thumb|200px|Yleinen älykkyystekijä eli ''g'' (punainen ympäräympyrä) selittää osan suorituksesta kaikentyyppisissä älykkyystesteissä (siniset soikiot).]]'''Yleisälykkyydellä''' tarkoitetaan sitä [[älykkyysosamäärä|älykkyystestauksessa]] havaittua säännönmukaisuutta, että henkilöiden tulokset erityyppisiä älyllisiä kykyjä mittaavissa testeissä korreloivat yleensä positiivisesti keskenään. Yleisälykkyyden toi esiin ensimmäisenä englantilainen psykologi ja tilastotieteilijä [[Charles Spearman]] vuonna 1904. Hän havaitsi, että koululaisten arvosanat toisiinsa liittymättömissä kouluaineissa näyttivät olevan keskinäisessä riippuvuussuhteessa siten, että kukin oppilas sai eri aineista tyypillisesti samantasoisia arvosanoja. Spearman selitti havainnon niin, että henkilön älyllinen suoritus riippuu kahdesta tekijästä: ensinnäkin vain tietynlaiseen älykkyystyyppiin (esimerkiksi verbaalinen tai matemaattinen älykkyys) liittyvästä erityiskyvystä ja toiseksi kaikenlaisiin älykkyyttä vaativiin tehtäviin liittyvästä laajasta ja yleisestä kyvystä. Jälkimmäiselle hän antoi nimeksi ''general intelligence'' eli ''g'', suomeksi yleisälykkyys. Myöhemmin yleisälykkyyden käsite on saanut laajan hyväksynnän älykkyystutkimuksessa.
Tilastollisesti yleisälykkyys voidaan todentaa [[faktorianalyysi]]n tai [[pääkomponenttianalyysi]]n avulla. Saman henkilön tekemien erilaisten testien tulosten yhteisvaihtelua parhaiten selittävä muuttuja on ''yleinen älykkyystekijä'' eli ''g-tekijä'' (''general intelligence factor'', ''g factor'').
