Avaa päävalikko

Muutokset

152 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
→‎Vatsan alueen elimet: tilanne muuttunut
* '''[[Munuainen]]''': [[Munuaisensiirto]] on loppuvaiheen munuaissairauksien paras hoito. Munuaisensiirtojen kolme yleisintä syytä Suomessa ovat [[diabetes]], polykystinen munuaissairaus ja [[glomerulonefriitti]]. Nykyisin Suomessa tehdyistä munuaissiirteistä 94 prosenttia toimii vuoden kuluttua leikkauksesta, ja näistä puolet yli 20 vuotta.<ref name="salmela"/>
* '''[[Maksa]]''': [[Maksansiirto]]jen yleisimmät aiheet maailmalla ovat alkoholi[[maksakirroosi]] ja C-[[hepatiitti]]. Sen sijaan Suomessa tavallisimmat siirron syyt olivat vuonna 2004 [[primaarinen biliaarinen kirroosi]] (PBC), [[primaarinen sklerosoiva kolangiitti]] (PSC) sekä [[akuutti maksan vajaatoiminta|maksan toiminnan äkillinen pettäminen]] aikuisilla ja [[sappitieatresia]] lapsilla. Maksansiirtopotilaista viiden vuoden kuluttua elossa on yli 80 prosenttia.<ref name="salmela">Salmela K et al (2004). "Elinsiirrot - käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan." Duodecim 120(11):1359-69.</ref>
* '''[[Haima]]''': [[Haimansiirto|Haimansiirron]] aiheena on insuliiniriippuvainen [[diabetes]], ja leikkauksessa diabeetikolle siirretään insuliinia tuottava uusi haima. Ongelmana on siirron jälkeen välttämätön elinikäinen immunosuppressiolääkitys, joka on useimmiten huonompi vaihtoehto kuin jatkuva insuliinin pistäminen. Siksi katsotaan, että haimansiirtoja pitäisi tehdä lähinnä niille diabeetikoille, joilla on ennestään elinsiirre (yleensä munuainen) ja jotka jo käyttävät immunosuppressiolääkkeitä. Vuoden kuluttua leikkauksesta ehkä noin 70-80 prosenttia siirteistä toimii. Ensimmäinen haimansiirto suoritettiin vuonna 1966. Suomessa ei toistaiseksi tehdä haimansiirtoja.<ref>Höckerstedt K et al. (1994). "Vatsan alueen varaosat." Duodecim 110(20):1901.</ref> Suomessa tehtiin ensimmäinen haimansiirto vuonna 2010.<ref>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010050511603285_uu.shtml Iltalehti.fi: Hyksissä siirrettiin ensi kertaa haima - potilas voi hyvin]</ref>
* '''[[Ohutsuoli]]''': Ohutsuoli on muita kiinteitä elimiä vaikeampi siirtää, koska se sisältää bakteerikasvustoa ja vahvan immuunipuolustuksen, joista edellinen voi aiheuttaa siirronjälkeisiä infektioita ja jälkimmäinen johtaa hylkimisreaktioon. Ohutsuolensiirtoja yritettiin jo 1960-luvulla, mutta ensimmäinen siirto, josta potilas selvisi hengissä pidemmällä aikavälillä, tehtiin vasta vuonna 1988 Saksassa. Ohutsuolensiirron aihe on suolen toiminnan pettäminen, mikä johtaa [[lyhyt suoli-oireyhtymä]]än ja tekee henkilön riippuvaiseksi [[parenteraalinen|parenteraalisesta]] ruokinnasta. Yleisimpiä ohutsuolen siirtoon johtavia sairauksia ovat nekrotisoiva enterokoliitti, mesenteeritromboosi, gastroskiisi, volvulus, [[fyysinen trauma|vamma]] ja [[Crohnin tauti]]. Elossaololukujen vuoden kuluttua siirrosta on raportoitu olevan noin 50-80 prosenttia, lähteestä riippuen. Ohutsuolensiirtoja tehtiin Yhdysvalloissa 116 kappaletta vuonna 2003; Suomessa on onnistuttu tekemään ensimmäinen suolensiirto HUS:n Lastenklinikassa.<ref>eMedicine, Stuart M Greenstein: [http://www.emedicine.com/ped/topic2845.htm Intestinal Transplantation], September 14, 2006.</ref> <ref>Lääketieteelllinen aikakauslehti Duodecim 5/2010, pääkirjoitus s.465</ref>
[[Image:Cornea transplant800.jpg|thumb|300px|Sarveiskalvosiirre, tikit näkyvät valkoisina.]]
108 944

muokkausta