Ero sivun ”Maksimihinta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Ohjaus sivulle Hintasääntely |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Maksimihinta''' eli '''hintakatto''' on valtiovallan asettama yläraja sille, miten kalliilla hyödykkeen saa myydä. Maksimihintoja perustellaan usein halulla taata kuluttajille halpoja tuotteita.
#redirect[[Hintasääntely]]▼
Koska hintakatto tyypillisesti vähentää tuotteen tarjontaa ja lisää sen kysyntää, hintakatto usein pahentaa pulaa entisestään. Usein korkea hinta on vain oire ja hyödykkeen [[niukkuus]] on todellinen ongelma.
Esimerkiksi määrättäessä ruoalle markkinahintaa alhaisempi hintakatto kysyntä lisääntyy ja ruoantuotanto vähenevät niin, että vain osalle halukkaista riittää myytävää ruokaa, jolloin tuottajat saattavat myydä alihintaisen ruoan esimerkiksi ystävilleen köyhimpien sijaan tai ottaa sitä vastaan lahjuksia, pimeää ylihintaa<ref name=begg/>. Tästä syystä hintakatto voi vaatia lisäksi valtiovallan organisoimaa tuotteen säännöstelyä <ref name=begg>Davig Begg et al., Economics, 4th edition, McGraw-Hill 1994, s. 40-41</ref> kuten ruokakupongit toisen maailmansodan Suomessa. Vaihtoehto olisi olla sääntelemättä hintaa mutta antaa köyhimmille rahaa tai ruokaseteleitä.
[[Vapaa markkinatalous|Vapaassa markkinataloudessa]] maksimihintoja tai muuta sääntelyä ei ole.
[[Image:Non-binding-price-ceiling.svg|thumb|300px|right|Vaikutukseton hintakatto]]
[[Image:Binding-price-ceiling.svg|thumb|300px|right|Vaikuttava hintakatto vähentää hintaa, määrää ja hyvinvointia]]
==Hintasääntelyn vaikutuksia==
===Vaikutukseton ja vaikuttava hintakatto===
Jos määrätty hintakatto on [[markkinahinta|markkinahinnan]] yläpuolella, sillä ei ole vaikutusta (ks. kuva). Jos se on markkinahinnan alapuolella (ks. toinen kuva), tyypillisesti hinta asettuu hintakaton tasalle, ne tuottajat lakkaavat tuottamasta, joiden kustannukset ylittävät hintakaton, ja ne uudet kuluttajat alkavat ostaa tuotetta, joiden arvostus tuotetta kohtaan ylittää määrätyn hintakaton; vanhatkin kuluttajat saattavat alkaa ostaa entistä enemmän. Näin ollen tarjonta vähenee ja kysyntä lisääntyy niin, että tuotetta ei enää riitä kaikille halukkaille.
Tosin käytännössä tuotteet ovat erilaisia ja tyypillisesti laadukkaimmat tuotteet jäävät tuottamatta, jos määrätään niiden kustannuksia korkeampi hintakatto (esimerkiksi leiville, bensiinille tai asunnoille).
====Taloustieteellinen analyysi====
Toisen kuvan mukaisesti hinta, tuotettu määrä ja hyvinvointi vähenevät. Sinisen tarjontakäyrän mukaisesti vain osan tuottajista kannattaa tuottaa kattohinnalla, joten tuotettu määrä vähenee (vasemmalle pystysuoralta "Free..." pystysuoralle "Market..."). Kysyntä (punainen käyrä) taas kasvaa, koska vähemmänkin kiinnostuneet kuluttajat ostaisivat enemmän hinnan laskiessa, joten syntyy pula (ylikysyntä, osa vihreää janaa).
Sininen alue kuvaa [[tuottajan ylijäämä]]ä, sitä hyötyä, minkä tuottajat saavat myydessään tuotteen tuontantohintaa kalliimmalla. Punainen alue kuvaa [[kuluttajan ylijäämä]]ä, sitä hyötyä/nautintoa, jonka kuluttajat saavat ostaessaan tuotteen maksuhaluaan halvemmalla. Keltainen alue kuvaa sitä tuottajan (tummankeltainen) ja kuluttajan (vaaleankeltainen) ylijäämien osuutta, joka siis jää yhteiskunnalta jää saamatta, kun tuotantomäärä vähenee. Tätä taloustieteilijät pitävät hintasääntelyn kansantaloudellisena tappiona.
===Hintakaton seurauksia===
Taloustieteilijöiden mukaan edellä kuvatun tehokkuustappion eli hyvinvointitappion lisäksi syntyy muita tappioita pulan aiheuttamista käyttäytymismuutoksista (jonottaminen, pimeät markkinat, syrjintä, laatumuutokset jne.). Kun kysyntä alittaa tarjonnan, [[markkinatalous|markkinataloudessa]] hinta yleensä nousee sen verran, että kysyntä ja tarjonta asettuvat yhtä suuriksi. Hintakaton vuoksi näin ei voi käydä, vaan alkaa kilpailu tuotteesta muilla keinoilla, joita ovat
* [[pimeät markkinat|pimeä]] (laiton) ylihinta: tuotetta myydään salaa markkinahintaan, joka sääntelyn vähentämän tarjonnan vuoksi on entistä korkeampi (tätäkin tapahtui Suomessa toisen maailmansodan aikana, väitteiden mukaan yhä asuntomarkkinoilla)
* [[jonottaminen]]
* myyjien suosion kalastelu
* tuottajat laskevat tuotteen laatua ja kokoa, koska laadukkaammista ei enää makseta enemmän (esimerkiksi toisen maailmansodan aikana tuottajat pienensivät hintasäänneltyjen ruokatuotteiden kokoa ja korvasivat lihaa rasvalla)
* [[vuokrasääntely|vuokra-asuntojen]] kohdalla hintakatto johtaa asuntojen kunnossapidon huononemiseen<ref>[http://www.palgrave.com/PDFs/0716799561.Pdf Price and Quantity Controls]</ref>.
* syrjintä: väitetään että vuokrasääntelyn vuoksi vuokra-asuntopulasta kärsivässä New Yorkissa kuuluisat näyttelijät saavat omistajilta helposti vuokra-asuntoja toisin kuin monet köyhät.
===Hintasääntelyn hyödyt===
Toisaalta on väitetty, että mikäli jollain alalla (esimerkiksi sähkönjakelu tai vedenjakelu) vallitsee [[monopoli]] (tai [[oligopoli]]) ja kysynnän ja tarjonnan hintajoustot sattuvat olemaan epäsuotuisia, monopolihinta asettuu niin korkealle tuotantokustannusten yläpuolelle, että sen alan hintasääntelystä voi olla enemmän hyötyä kuin haittaa.
Lisäksi hintasääntelyllä voidaan joissain tapauksissa siirtää vaurautta yksiltä toisille, joskin taloustieteilijöiden mukaan saman avun antaminen käteisenä tuottaa normaalioloissa vähemmän hyvinvointitappioita.
Kolmas motiivi hintasääntelyyn on siinä, että sen haitat muille kuin tuottajille ovat epäsuoria, vaikeasti ymmärrettäviä.
==Esimerkkejä==
===Suomi===
Professori Ari Hyytisen mukaan [[hitas]]-asuntohintasääntelyjärjestelmä suosii niitä, joilla on aikaa tai vaikeuksia jonottaa ulkona, ja on siten epäoikeudenmukainen lapsiperheitä, yksinhuoltajia, pitkäaikaissairaita ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi hänestä on selvää, että keinotekoisen halpa hinta luo ylikysyntää ongelmineen. <ref name=atb>[http://blog.hse-econ.fi/?p=2246 Onko Hitas-järjestelmässä mitään järkeä?], professori Niku Määttänen 16.4.2010 & professori Ari Hyytinen 17.4.2010, Akateemi talousblogi</ref>
Professori Niko Määttäsen mukaan Hitas-järjestelmässä ei ole järkeä, koska se nostaa muiden asuntojen markkinahintaa, on kallis, kohdistaa tuen epätasapuolisesti ja johtaa asuttomien tehottomaan kohdentumiseen niille, jotka ne sattuvat saamaan, eikä niille, joille juuri ne asunnot sopivat parhaiten, kuten markkinataloudessa kävisi. <ref name=atb/>
===Venezuela===
10.1.2006 BBC kertoi, että vuodesta 2003 [[Venezuela]]n presidentti [[Hugo Chavez]] on asettanut ruoalle hintakatot, jotka ovat aiheuttaneet [[pula]]a ja hamstrausta<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/business/4599260.stm Venezuelan shoppers face food shortages], BBC, January 10, 2006</ref>. 22.1.2008 uutistoimisto [[AP]] kertoi, että Venezuelan joukot pyrkivät estämään mittavaa ruoan salakuljetusta, "niukkojen hyödykkeiden kuten maidon ... Hän on myös uhannyt pidättää farmeja ja meijereitä"<ref>[http://www.whotv.com/Global/story.asp?S=7759008&nav=2HAB Venezuelan troops crack down on border smuggling], Associated Press, January 22, 2008</ref> 28.2.2009 Chavez määräsi sotavoimat ottamaan haltuun kaikki riisinjalostustehtaat ja pakottaa ne tuottamaan täydellä kapasiteetilla, mitä he hänen mukaansa eivät hintakaton vuoksi tehneet.<ref>[http://online.wsj.com/article/SB123588197770202929.html Chavez Seizes Venezuelan Rice Plants], Associated Press, February 28, 2009</ref>
[[International Herald Tribune]] kertoi 3.1.2007, että Chavezin hintakatot aiheuttivat rakennusteollisuudelle materiaalipulaa<ref>[http://www.iht.com/articles/2007/01/03/business/chavez.php Venezuelan businesses say Chávez's price controls create shortages] International Heralrd Tribune, January 3, 2007</ref>. [[CBS News]] kertoi 4.4.2008, että Chavez määräsi sosialisoimaan sementtiteollisuuden, koska se myi ulkomaille tuotteitaan saadakseen niistä paikallista hintakattoa korkeamman markkinahinnan<ref>[http://www.cbsnews.com/stories/2008/04/04/world/main3993227.shtml?source=RSSattr=World_3993227 Hugo Chavez Nationalizes Cement Industry], CBS News, April 4, 2008.</ref>.
==Viitteet==
{{viitteet}}
==Katso myös==
*[[Minimihinta]]
*[[Vuokrasääntely]]
*[[Kysynnän ja tarjonnan laki]]
*[[Pimeät markkinat]]
[[en:Price ceiling]]
[[fr:Prix plafond]]
[[lv:Cenas griesti]]
[[ko:가격 상한]]
[[ms:Had harga]]
[[zh:价格上限]]
| |||