Avaa päävalikko

Muutokset

13 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p
→‎Luonto: typoja
Hiidenvettä säännöstellään Väänteenjoessa sijaitsevan padon kautta. Säännöstely on aloitettu 1970-luvulla. Säännöstely toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Väänteenjoelle on tarkoitus rakentaa venesulku ja kalatie. Hankkeen tarkoituksena on parantaa veneilymahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä sekä mahdollistaa vaelluskalojen liikkuminen vesistöissä. Hanke ei aiheuta muutoksia vedenkorkeuksiin, virtaamiin eikä säännöstelyyn.<ref>[http://www.hiidenvesi.com/saannostely.htm Vedenpinnan säännöstely]</ref> Säännöstelyrajat on sidottu kalenteriin, mutta suurin sallittu juoksutus määräytyy padon suurimman purkautumiskyvyn perusteella. Ennen tulvaa ja sen aikana on kaikki patoluukut pidettävä auki. Hiidenveden purkautumiseen vaikuttaa oleellisesti alapuolella sijaitsevan Lohjanjärven vedenkorkeus. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on määritetty Hiidenveden ranta-alueille alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi NN+ 33,30 m. Tavoitteena on, että kunnat huomioisivat suosituksen ja ohjaisivat uudisrakentamista sen mukaisesti. Kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole aina huomioitu tulvan mahdollisuutta riittävän suurella varmuudella.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290059&lan=fi&clan=fi Uudenmaan ympäristökeskus]</ref> <ref>[http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/uus.htm Vesistöjen vedenkorkeus Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella]</ref>
 
== Luonto ==
 
Hiidenvedelle ovat tyypillisiä [[lehto]]- ja [[sekametsä]] kasvillisuuden peittämät rannat ja toisaalta alavat pellot. Lehtokasvillisuus on tyypillistä ravinteikkaan maaperän ja eteläisen sijainnin vuoksi. Alueella tavataan useita eteläisiä kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat harvinaisia muualla Suomessa. Tammet, Saarnetsaarnet ja Lehmuksetlehmukset sekä kevätkukat, kuten [[Sinivuokko|sini]]-, [[Valkovuokko|valko]]-, [[Keltavuokko|kelta]]- ja [[kangasvuokko]] kuuluvat Hiidenveden, etenkin etelän puoleisen päädyn kasvillisuuteen. Pohjoisemmaksi mentäessä kasvusto muuttu sekametsätyyppiseksi ja [[metsäkuusi|kuusi]] -ja [[koivu]] valtaiseksi
 
== Lähteet ==