Ero sivun ”Adolf Edvard Björkenheim” versioiden välillä
Lupaava alku henkilöä käsittelevään artikkeliin. |
(ei mitään eroa)
|
Versio 4. toukokuuta 2010 kello 00.38
Adolf Edvard Björkenheim ( (29. tammikuuta 1856 Turku – 10. kesäkuuta 1934 Helsinki) oli maanviljelysneuvos, vapaakirkollinen vaikuttaja, raittiusmies.
| Adolf Edvard Björkenheim | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1856 Turku, Suomi |
| Kuollut | 10. kesäkuuta 1934 (78 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | maanviljelysneuvos, saarnamies, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Kirjallinen suuntaus | Vapaakirkko |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämäkerta
Sukutausta
Adolf Edvard Björkenheimin vanhemmat olivat Lauri Maunu Björkenheim ja hänen toinen puolisonsa Charlotta Sofia Taube.[1]
Lapsuus ja nuoruus
Björkenheim opiskeli Turun lyseossa ja siirtyi sieltä Haminan kadettikouluun. Björkenheim osti Orisbergin ruukkitilan osaperillisiltään 1875. Sen jälkeen Björkenheim asui Ruotsissa suorittaen Ultunan maanviljelysopistossa agronomin tutkinnon 1877. Björkenheim oli tehnyt opintomatkoja Tanskaan, Holsteiniin, Englantiin ja Skotlantiin.
Ura
Syksystä 1877 alkeen Björkenheim johti ruukin toimintaa, jonka hän lakkautti v. 1900. Hän perusti Orsbergin konepajan Oyn 1909, ollen sen pääomistaja ja toimitusjohtaja. Björkenheim perusti v. 1882 Orsbergiin Karjakko ja meijerikoulun ja v. 1896 maamieskoulun. Björkenheim vaikutti Vaasan läänin maanviljelysseuran johtokunnassa.
Björkenheim oli lisätyn rautatiehallituksen jäsen 1904-1917, tilattoman väestön alakomitean jäsen 1901, sahanomistajain maanomistusta järjestävän komitean jäsen 1902.
Vapaakirkollisena vaikuttajana
Björkenheim oli Ruotsissa asuessaan tutustunut vapaakirkolliseen toimintaan ja toimi Suomeen palattuaan vapaakirkollisena saarnamiehenä ja raittiuspuhujana.[2]
Teoksia
- Kertomus maanviljelysolojen tutkimista ja Chicagon maailmannäyttelyssä käyntiä varten Pohjois-Amerikan yhdysvaltoihin valtion avulla vuonna 1893 tehdystä matkasta. (1894)
- Raittius ja isänmaa : raittiusesitelmä, pidetty Naantalissa 8:nen yleisen raittiuskokouksen huvimatkalla Heinäk. 3 p. 1890. (1891)
- Föredrag hållet vid invigningen af allianshuset i H:fors 18 5/9 86. (1886)
- Nykterhetssaken fäderneslandet. (1891)
- Berättelse öfver en till Nordamerikas Förenta stater för studium af jordbruksförhållandena derstädes och för besök vid verldsutställningen i Chicago år 1893 med statsunderstöd företagen resa. (1894)
- Emännille : puhe E.-P:n maanviljelysseuran toimeenpanemilla emäntäpäivillä Kauhavalla ja Kurikassa marraskuulla 1915. (1915)
- Maanviljelys- ja maamiesseurojen laajennettu ohjelma : puhe maanviljelysseurojen valtuuskunnan toimeenpanemilla maamiesseurapäivillä Kuopiossa joulukuulla 1915. (1915)
- Ammattisivistyksestä : esitelmä Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran kevätkokouksessa Laihialla 21 p. kesäkuuta 1916. (1916)
- Puheita 1885-1915. (1916)
- Uusia puheita 1916-1917. (1918)
- Puheita : 1919-1922. 3. (1922)
- Vårt folks prövningar : festföredrag vid invigningen av Storkyro restaurerade, 1314 uppförda kyrka, hållet den 15 juni (1928)
- Puheita. 4, 1923-1925. (1926)
- Miten tulin tuntemaan Hellmanin sisarukset. (1927)
- Enastående utveckling : festtal vid 45:te allmänna nykterhetskongressen i Vasa den 14 juni 1927. (1927)
- Tal ... vid Örebro läns hushållningssällskaps festmiddag d. 21 juni 1928. (1928)
Aiheesta muualla
Lähteet
- Useita toimittajia, Kansallinen elämäkerrasto 1, Wsoy, Porvoo, 1927