Ero sivun ”Oikeusvoima” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
juttua |
|||
Rivi 1:
'''Oikeusvoima'''-käsite syntyy sen seurauksena, että ''"[[ne bis in idem]]" (ei kahdesti samassa asiassa)'' nimellä tunnettu [[oikeusperiaate]] on toteutettu jonkin maan oikeusjärjestyksessä. Tällöin tuomioistuinten lainvoimaiset ratkaisut saavat ns. oikeusvoima-ominaisuuden. Käytännössä oikeusvoimalla tarkoitetaan, ettei tuomioistuin saa ottaa uudestaan käsiteltäväksi sellaista seikkaa, joka jo on [[
Oikeusvoima on siten eri asia kuin [[lainvoima]]. Ratkaisu tulee lainvoimaiseksi, kun se on lopullinen eli kun siitä ei saa (enää) valittaa. Kun harkitaan kysymystä, onko jokin seikka jo ratkaistu (lainvoimaisella) päätöksellä eli sisältyykö tämä seikka aiemmin tehtyyn ratkaisuun käsitellään kysymystä, jota nimitetään [[oikeustiede|oikeustieteessä]] "oikeusvoiman ulottuvuudeksi".
Rivi 70 ⟶ 71:
*Suomessa tehtyä rikosta
syyte voidaan nostaa. Mikäli asiassa on aiemmin kärsitty [[vapausrangaistus]] toisessa valtiossa, tämä vähennetään suomalaisesta tuomiosta. Muissa EU-maissa on lainsäädännön harmonisoinnin myötä vastaava lainsäädäntö.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki (39/1889) 1 luku, 13§] Viitattu 21.2.2007.</ref><ref>[HE 1/1996 Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta] Viitattu 21.2.2007</ref>
== Lähteet ==▼
*{{Kirjaviite | Tekijä = Havansi, Erkki | Nimeke = Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Forum iuris | Tunniste = ISBN 978-952-10-2330-9| Viitattu = 1.5.2010}}
*Lappalainen, Juha ym., Prosessioikeus (2003)▼
==Viitteet==
<references />
▲== Lähteet ==
▲Lappalainen, Juha ym., Prosessioikeus (2003)
== Aiheesta muualla ==
| |||