Ero sivun ”Poliittinen komissaari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kielenhuoltoa, lähdepyyntö |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Neuvostoliiton komissaareja. Muista merkityksiä, katso [[Komissaari|täsmennyssivu]].}}
'''Komissaari''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] kommunistisen puolueen tai sen jäsenpuolueen jäsen, joka valvoi puolueen määräysten ja ohjeiden toimeenpanoa muun muassa [[armeija]]ssa sen eri yksiköiden johtajien, päälliköiden ja komentajien rinnalla. Suomalaiset käyttivät tehtävästä epävirallista nimitystä ''politrukki'', joka taas on väännös alemman asteen poliittisen virkamiehen venäjänkielisestä nimekkeestä ''politseiskij instruktor'' eli poliittinen ohjaaja.
Eräs kuuluisimpia poliittisia upseereita oli kenraaliluutnantin arvoisena [[Stalingradin taistelu]]ihin osaa ottanut [[Nikita Hruštšov]], josta myöhemmin tuli [[NKP]]:n pääsihteeri.
Rivi 6:
Miehistöllä oli omat poliittiset ohjaajat. Eräs tunnetuimpia on sukellusvene S-7:n upotuksessa ([[sukellusvene Vesihiisi]], [[kapteeniluutnantti]] [[Olavi Aittola]]) vangiksi jäänyt ylimatruusi Valentin Kunitsa.<ref> {{Kirjaviite |Tekijä= Ekman, Per-Olof |Nimeke= Meririntama : merisotatapahtumat Itämeren pohjoisosassa 1941-1944 |Tunniste=ISBN 951-0-11993-8 |Selite=kuvasivut otsikolla ''Kuvia sukellusvene S-7 uumenista'' |Julkaisija=WSOY |Vuosi=1983}}</ref>
Puolueettomia tietoja komissaari-instituutiosta on vaikea saada, koska lännessä heidät hyvin herkästi leimattiin poliittisiksi kiipijäroistoiksi ja itäblokissa taas sankareiksi.
==Viitteet==
| |||