Ero sivun ”Nivalan konikapina” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p typoja |
||
Rivi 3:
== Tapahtumien kulku ==
Vuoden [[1929]] pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen talouslaman. Tämä näkyi [[Suomi|Suomessa]] muun muassa siten, että kaupunkiväestön [[ostovoima]] heikkeni. Maatalousvaltaisilla alueilla sadosta ei saatu kunnon hintaa, joten [[pankki|pankeille]] velkaantunut viljelijäväestö joutui vaikeuksiin
Kun alueella huhuttiin liikkuvan tarttuvaa [[hevonen|hevosten]] [[näivetystauti]]a, eläinlääkärit määräsivät paljon eläimiä lopetettavaksi, vaikka varmoja tautitapauksia oli todettu vain Lapin läänissä. Haapaveden piirieläinlääkärinä toiminut jääkärieläinlääkärimajuri Kaarlo Engelvuori määräsi myös nivalalaisen pienviljelijän Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamman kesällä [[1932]] lopetettavaksi näivetystaudin vuoksi, vaikka tämä kärsikin mitä ilmeisimmin vain [[aliravitsemus|aliravitsemuksesta]], joka johtui sen vuoden huonosta sadosta. Lisäksi tamma kantoi varsaa.
Kylän väki ymmärsi tilanteen, eikä tammaa lopetettu. Kun Ruuttunen sitten määrättiin eläinrääkkäyksestä pidätettäväksi ja [[Oulu]]un vietäväksi, oli Nivalan asemalle [[10. kesäkuuta]] [[1932]] kerääntynyt huomattava määrä pulaliikkeeksi järjestäytyneitä pitäjäläisiä vastustamaan pidätystä. Noin 200 hengen väkijoukko mukiloi epäsuosittua
Oulun [[poliisi]]n johto piti tilannetta kapinointina virkavaltaa vastaan ja pyysi sotaväkeä mukaan viemään pidätyksen päätökseen. Kapteeni [[Nikke Pärmi]]n johtama komppania siirtyi junalla Nivalan asemalle Oulusta. Kapteeni Pärmi käski asemalle kokoontunutta väkijuokkoa hajaantumaan käskien kiinnittää panosvyöt tavaravaunuissa oleviin konekivääreihin. Väkijoukko asemalla hajaantui. Pärmin komppania marssi kolmen kilometrin päähän Kuoppalan tilalle, mihin pulamiehet olivat linnoittautuneet. Tilanne laukesi rauhanomaisesti ja pulamiehet tuomittiin.
|