Ero sivun ”Tappisolu” versioiden välillä

'''Tappisolut''' ovat [[silmä]]n [[verkkokalvo]]lla sijaitsevia [[valo]]n aistimiseen erikoistuneita [[solu]]ja. Silmän valoherkät solut on nimetty [[sauvasolu]]iksi ja tappisoluiksi, joista tappisoluilla on värihavainnoissa tärkeä osa. Tappisoluissa on kussakin yhtä pigmenttiä: [[punainen|punaista]] 64 [[prosentti]]a, [[vihreä]]ä 32 prosenttia ja [[sininen|sinistä]] 2 prosenttia.<ref name="JY"/> Tappisolut ovat jakautuneet epäsäännöllisesti koko silmän takaosaan,<ref name="HUT"/> mutta niitä on eniten [[fovea]]ksi kutsuttussa verkkokalvon keskiosassa.<ref>[ttphttp://scienceaid.co.uk/biology/humans/eye.html Eye] Science Aid</ref> Ihmisen silmässä tappisoluja on 5 - 6 miljoonaa. Tappisolujen halkaisija on 2-8 mikronia. <ref name="HUT">[http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento5/luento5.html Näkeminen] Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio, TKK, 2003</ref>.

Tappisolut aistivat valon aallonpituuden ja eivät ole niin valoherkkiä kuin sauvasolut. Tappisolut tarvitsevat suuremman energiamäärän kuin sauvasolut ja hämärässä värinäkö katoaa kokonaan. Tappisoluja on kolmea eri tyyppiä, jotka ovat herkistyneet valon eri aallonpituuksille. Kukin tappisolu on herkkä tietyllä aallonpituusvälillä (punainen on herkin [[keltainen|keltaisen]] [[valo]]n aallonpituudella). Sinistä [[pigmentti]]ä sisältävät solut ovat herkimmillään valolle, jonka [[aallonpituus]] on noin 445 nm, eivätkä pysty havainnoimaan aallonpituudeltaan 520 nm ylittävää valoa. Vihreää ja punaista pigmenttiä sisältävät solut pystyvät sen sijaan havainnoimaan kaikkia valon aallonpituuksia. Vihreää pigmenttiä sisältävien solujen herkkyyshuippu on aallonpituuden 535 nm ja punaista pigmenttiä sisältävien solujen 575 nm kohdalla.<ref name="JY">{{Verkkoviite | Osoite=http://users.jyu.fi/~tro/gtksem02/prujut/matti/varimallit.pdf | Selite= s.4 | Nimeke = Värien teoria ja värimallit | Tekijä = Eskelinen M |Julkaisu = TietokonegrfiikanTietokonegarfiikan seminaari | Ajankohta=2002}}</ref>