Ero sivun ”Henrikin Liivinmaan kronikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
==Kirjoittaja==
 
[[Kuva:Liivkron.jpg|left|thumb|Suomenkielisen teoksen kansi.]]
Kronikan käsikirjoituksessa ei mainita kirjoittajan nimeä. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että teoksen on kirjoittanut kronikassa usein esiintyvä ''Henricus de Lettis''. Henrikin itsensä mukaan hän oli lättiläisten pappi (''Lettorum ministor'') tai pappi ja tulkki (''Henricus de Lettis''). Henrikin kansalaisuus on epäselvä. Varhaisen tutkimuksen mukaan hän oli [[latvialaiset|latvialainen]]. Pohjan tälle teorialle loi [[Hannover|hannoverilainen]] kirjastonhoitaja [[Daniel Gruber]]<ref name="IH" />, joka julkaisi Liivinmaan kronikat ensimmäisenä vuonna 1740. Hän saksansi nimen muotoon ''Heinrich der Lette'' eli Henrik Lättiläinen. 1800-luvulla nousi esiin saksalaisten tutkijoiden keskuudessa teoria Henrikin saksalaisuudesta. Lättiläis-nimitystä ei pidetty kansallisuuteen viittaavana, vaan sen uskottiin viittaavan toiminta-alueeseen eli Lätinmaahan. [[August Hansen]] käytti vielä vuonna 1853 julkaistussa saksannoksessaan (''Origines Livoniae sacrae et civilis, Heinrich's der Letten älteste Chronik von Livland'') muotoa Heinrich der Lette. [[Eduard Pabst]] käytti omassa saksannoksessaan muotoa ''Heinrich von Lettland'' eli Lätinmaan Henrik. Vuonna 1938 latvialainen tutkija [[Arvēd Švābe]] pyrki kumoamaan Henrikiä saksalaisena pitävien argumentteja. Hänen mukaansa esimerkiksi kronikoitsijan saksalaisista puhuttaessa käyttämä muoto ''nos'' eli "me" viittaa kristillisyyteen eikä samaan kansaan kuulumiseen. Hänen mielestään kronikassa käytetty nimi ''Henricus de Lettis'' ei voinut viitata muuhun kuin Henrikin latvialaisuuteen. Samoin latvialaisuuden puolesta puhuivat kronikassa esiintyvät sympatiat latvialaisille. Vuonna 1953 [[Albert Bauer]] päätyi tukemaan saksalaisteoriaa oman saksankielisen teoksensa esipuheessa. Hän tukeutui muunmuassa kronikan kielellisiin ominaisuuksiin, Henrikin saksalaisperäiseen nimeen sekä kirjoittajan Saksan olojen tuntemukseen. Lisäksi kronikan eräässä kohdassa, jossa Henrik kertoo taistelusta virolaisa vastaan, hän toteaa "meidän miehistämme kaatui kaksi ja lättiläisiä kaksi". Suomessa vakiintui muoto "Henrik Lättiläinen", mutta tätä on pyritty korjaamaan neutraalimpaan muotoon "Lätin Henrik", joka ei ota kantaa kirjoittajan kansallisuuteen.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka">{{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suomennos: [[Maijastina Kahlos]] & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-521-1}}</ref>