Ero sivun ”Virmajärvi (Savitaipale)” versioiden välillä

'''Virmajärvi''' on järvi ja sen rantamilla sijaitseva kylä [[Savitaipale]]ella [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalassa]]. SenJärven pinta-ala on 10,57 m², ja se on pinta-alaltaan Suomen 296. suurin järvi. Vedenpinnan korkeustaso on 90,2 metriä meren pinnanmerenpinnan yläpuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=26523&lan=fi | Nimeke =Suomen järvet alle 20 neliökilometriä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.ymparisto.fi | Ajankohta =11.5.2009 (Päivitetty) | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Valtion ympäristöhallinto | Viitattu = 4.6.2009 }}</ref> Järven suurin syvyys on 28 metriä.<ref>Jurvanen & Tani 1993, s. 18.</ref> Virmajärven kylästä tunnetaan kirjallinen maininta jo vuodelta 1543 (''Wirmaierffi''). Nimen [[etymologia]]sta ei ole selvyyttä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Paikkala, Sirkka et al | Nimeke =Suomalainen paikannimikirja | Vuosi =2007 | Sivu =510 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Tunniste =ISBN 978-951-593-976-0 }}</ref>

Virmajärvi laskee läntisimmästä lahdestaan lähtevän, muutaman kilometrin pituisen Virmajoen kautta [[Mäntyharju]]n [[Korpijärvi (Mäntyharju)|Korpijärvestä]] alkavaan vesireittiin, joka edelleen laskee Savitaipaleella [[Kuolimo]]n kautta [[Saimaa]]seen. Järvessä on yli 20 saarta tai luotoa sekä useita niemiä, jotka jakavat sen pieniksi seliksi. Virmajärveä rajaa etelässä sisempi [[Salpausselät|Salpausselkä]]. Järven eteläpäässä sijaitsee [[Heituinlahti|Heituinlahden]] kylä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3524711&cy=6783332&scale=80000&tool=siirra&lang=FI | Nimeke =Kansalaisen Karttapaikka | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 4.6.2009 }}</ref> 1800-luvun lopulla Virmajärven vedenpintaa laskettiin yli metri ympäröivän viljelysmaan lisäämiseksi, muttamistä syvänäjärven jaekologia runsasvetisenäei järvikuitenkaan eisen kärsinytsyvyyden tästäja runsasvetisyyden vuoksi juurikaan kärsinyt.<ref>Jurvanen & Tani 1993, s. 19.</ref>