Ero sivun ”Luostariolut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jpk (keskustelu | muokkaukset)
p viitteen yhdistys
JannE (keskustelu | muokkaukset)
p ei näiden sanojen kirjaimia varmaankaan yksitellen lueta
Rivi 1:
[[Kuva:Leffe 900px.jpg|thumb|250px|[[Leffe]] (valmistaja [[InBev]]-konserni) on maailman myydyimpiä luostariolutmerkkejä. Sillä ei kuitenkaan ole juuri mitään tekemistä oikeiden luostareiden kanssa.]]
'''Luostarioluella''' on alun perin tarkoitettu luostareissa munkkien toimesta pantua [[olut]]ta, jonka juuret ulottuvat aina 500-luvulle <ref>Webb, Tim: "Good Beer Guide Belgium", s. 73. Campaign For Real Ale, 2005.</ref> saakka. Luostaripanimot [[Belgia]]ssa valmistivat aluksi kahta erilaista olutta: vahvempaa, makeaa '''dubbel''':iadubbelia saatiin ensimmäisestä mäskäyksestä, ja sitä tarjottiin tärkeille vieraille, myyntiin, sekä munkkien ravinnoksi paaston aikana. Saman viljaerän toisesta mäskäyksestä saatiin miedompaa '''enkel''':iäenkeliä, jota munkit itse käyttivät arkijuomanaan <ref name="Beaumont_128-129">Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 128–129. Firefly Books, 2000</ref>. Luostarioluita pantiin myös muualla Euroopassa, kuten [[Alankomaat|Hollannissa]] ja [[Saksa]]ssa, mutta ainakin nykyisin luostariolut yhdistetään ensisijaisesti belgialaistyylisiin luostarioluisiin. Viime aikoina luostarityylisiä oluita on pantu myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] (mm. belgialaisen [[Duvel]]in ostama [[Ommegang]]), ja [[Tšekin tasavalta|Tšekin tasavallassa]], jossa on aloittanut toimintansa luostaripanimo Želiv. Suomessakin on kaupallisesti pantu Dubbel- ja Tripel -tyylisiä oluita, vaikka näiden yhteydessä ei ole yritettykään luoda mielikuvaa luostarissa valmistetusta oluesta.
 
Useimmilla nykyisin myytävillä "luostarioluilla" ei välttämättä ole mitään tekemistä luostareiden ja munkkien kanssa. Panimo on ehkä imagosyistä ottanut nykyisen tai entisen luostarin nimen – tai jopa keksinyt täysin kuvitteellisen luostarinimen. Munkit saattavat osallistua oluen panemiseen, ja osa panimoista maksaa luostareille korvauksen nimen käytöstä. Ainoastaan muutamaa merkkiä, kuten Val-Dieu ja Abbaye d'Aulne, tehdään oikean luostarin tiloissa. [[Trappist]]-nimeä kantavat luostarioluet on kaikki tehty munkkien valvonnassa. Nimi on ollut vuodesta 1962 suojattu Belgian laissa, minkä tarkoituksena on ollut estää kaupallisten panimoiden hyötyminen taloudellisesti oikeiden munkkien kustannuksella.