Ero sivun ”Maximinus Thrax” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: en:Maximinus Thrax
Carius (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtionjohto
[[Kuva:Maximinus Thrax Musei Capitolini MC473.jpg|thumb|Maximinus Thraxin rintakuva.]]
| nimi = Imperator Caesar Gaius Julius Verus Maximinus Augustus
| kuva = [[Kuva:Maximinus Thrax Musei Capitolini MC473.jpg|thumb|Maximinus Thraxin rintakuva.220px]]
| kuvateksti = Pertinaxin rintakuva Vatikaanin museossa Roomassa.
| arvo = [[Rooman keisari]]
| virassa =
| edeltäjä = [[Alexander Severus]]
| seuraaja = [[Gordianus I]] ja [[Gordianus II]], [[Pupienus]] ja [[Balbinus]]
| syntymäaika = [[173]]
| syntymäpaikka = [[Traakia]]/[[Moesia]]
| kuolinaika = [[huhtikuu]] [[238]] (65 vuotta)
| kuolinpaikka = [[Aquileia]]
| arvonimet =
}}
'''Gaius Julius Verus Maximinus''' (n. [[173]]–[[238]]), yleensä '''Maximinus Thrax''' (Maximinus Traakialainen), oli [[Rooman valtakunta|Rooman]] [[Rooman keisari|keisari]] vuosina [[235]]–[[238]]. Hän oli ensimmäinen keisari, joka ei koskaan käynyt [[Rooma]]ssa, yrityksestä huolimatta.
 
Rivi 5 ⟶ 18:
 
Maximinuksen valtakauden on usein katsottu aloittaneen ns. [[200-luvun kriisi]]n. Hänen kautensa oli yhtämittaista sotimista. Hän kuoli matkalla Roomaan [[pretoriaanikaarti]]n murhaamana, kun hänen joukkojensa tyytymättömyys oli kasvanut liian suureksi. Hänen ja hänen poikansa päät vietiin keihäännokassa [[Rooma]]an.
 
== Ulkomuoto ==
[[Image:065 Maximinus I Thrax.jpg|thumb|190px|Maximinus roomalaisessa''[[denarius]]'' kolikossa, joka selvästi kuvaa hänen erikoislaatuisen otsan, nenän ja leuan.]]
Muinaiset lähteet, epäluotettavasta [[Historia Augusta|''Historia Augustasta'']] ja [[Herodianos|Herodianoksen]] kirjoituksiin, kertovat Maximinuksesta miehenä joka olisi ollut huomattavattavasti muita aikakauden ihmisiä suurempikokoinen. Tämän lisäksi hänet kuvataan muinaisissa kuvissa suuren otsan, nenän ja leuan omaavana miehenä; jotka ovat ylikasvun oireita. Vaikka Maximinuksen tarkkaa kokoa ei luultavasti koskaan tulla tietämään, hän oli todennäköisesti suurempi kokoinen kuin monet aikansa ihmiset.
 
''Historia Augusta'' kertoo, "hän oli niin suurikokoinen, niin Cordus kertoo, että miehet sanoivat hänen olevan kahdeksan jalkaa, kuusi tuumaa pitkä"<ref>http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/Historia_Augusta/Maximini_duo*.html Historia Augusta • The Two Maximini</ref>. On kuitenkin hyvinkin varmaa että tämä väite on yksi ''Historia Augustan'' monista vääryyksistä; tälläiset epäillykset alkavat jo 'Corduksesta', yhdestä monista fiktionaalisista virkamiehistä joita teos lainaa lähteiksiin.
 
Herodianos, Maximinuksen aikalainen virkamies, mainitsee hänet huomattavan suuri kokoisena miehenä, kertoen että: "Hän oli joka tapauksessa mies niin kauhistuttavasta ulkonäöestä ja kolossaalisesta koosta ettei selvää vertauskuvaa ole yhtenkään parhaiten koulutetuista kreikkalaisista urheilijoista tai barbaarisoturien eliitistä.<ref>Herodian Book VII [Maximinus the Thrax] 7.1</ref>
 
Jotkut historioitsijat ovat tulkinneet kertomukset Maximinuksen suuresta koosta (ja muista ulkomuotoonsa liittyvistä väittäiestä, kuten jatkuvasta hikoilusta ja yli-inhimillisistä voimista) stereotypioiksi, jotka tarkoituksella maalaisivat hänet barbaarin ruumiillistumaksi,<ref>Thomas Grünewald, transl. by John Drinkwater. ''Bandits in the Roman Empire:, Myth and Reality'', Routledge, 2004, p. 84. ISBN 0-415-32744-X</ref> tai painottamiseksi ihailusta sekä vastenmielisyydestä jota sotilaan kuva herätti siviiliväestön keskuudessa.<ref>Jean-Michel Carrié in Andrea Giardina (ed.), transl. by Lydia G. Cochrane. ''The Romans'', University of Chicago Press, 1993, p. 116-117. ISBN 0-226-29050-6</ref>
 
Hänen toistuva kuvaamisensa suuren otsan, nenän ja leuan omaavana miehenä on saanut jotkut tutkijat uskomaan että hän olisi kärsinyt ylikasvusta [[akromegalia|akromegalian]] muodossa.<ref>[[Harold L. Klawans|Klawans, Harold L]]. ''The Medicine of History from Paracelsus to Freud'', Raven Press, 1982, New York, 3-15</ref>
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==