Ero sivun ”Sanahelinä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Sanahelinä''' on [[argumentaatiovirhe]], jossa pyritään voittamaan väittely puhumalla paljon mutta sanomatta mitään. Sanahelinä on tyypillisesti merkityksettömiä ja asiaan liittymättömiä, kieliopillisesti oikeita, kukkaiskielisiä lauseita, jotka eivät ilmaise mitään. Sanahelinä tunnetaan myös nimellä ''argumentum ad eloquantiam'' (argumentaatio kaunopuheisuudella). Usein sanahelinä sisältää vaikeatajuisia sivistyssanoja tai täysin merkityksettömiä, keksittyjä sanoja.
Esimerkki sanahelinästä on vaikkapa oheinen [[puppugenraattori]]lla luotu argumentaatio [[Espoo]]n joukkoliikennekeskusteluun. Se on täyttä sanahelinää - sen ei ole tarkoituskaan sanoa yhtään mitään.
Sanahelinän äärimmäisin muoto on [[pekoraali]], jossa käytetään semanttisesti ja grammaattisesti oikeita mutta täysin merkityksettömiä sanoja (''flati voci'').▼
:''Autokannan uusiutumisen merkityksen taantuminen on edellytys kokonaisvaltaiselle joukkoliikenteen kehitykselle, tasapainottaen eteläisen Ruuhka-Espoon ja harvaanasutun Pohjois-Espoon liikennekuormaa. Myös työmatka-autoilun kokonaisvaltaisen ratkaisun progressiivisuus ehkäisee liikenneonnettomuuksia yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Pikaraitiotien keskittämisen täysipainoinen kehittäminen vertautuu hollantilaisen Hilversumin kaupunkiliikenteen malliin optimaalisesti veronmaksajan kannalta. Espoon kertakaikkisen surkeiden sisäisten bussilinjojen uudelleenorganisoinnin konsolidoinnin rationalisointi ja ulkoistaminen voi tarjota uusia näköaloja riippumatta kauniaislaisten mielipiteestä. Joukkoliikenteen kokonaisvaltaisen kehittämisen aikaansaaman synergian merkityksen sisäistäminen voi tarjota ratkaisun Kehä I:n työmatkaruuhkille pitkällä kehitysaikavälillä. Polttonesteverotuksen tulevaisuuden suuntalinjojen selkiintyminen on osasyynä Espoon ongelmatiikkaan ottaen myös huomioon liikuntarajoitteisten tarpeet. Lisäksi Kehä II:n jatkon perimmäisten tavoitteiden analysointi yhdessä edellisten vaalikausien päätösten kanssa johtaa tulevaisuuden tarpeiden konsolidointiin lähiliikennepalveluja unohtamatta. Kevyen liikenteen vaatimien edellytysten syvällinen ymmärtäminen voi avata uuden etenemisreitin ympäristöystävällisellä lähestymistavalla. Yksityisautoilun rajoittamisen synnyttämien liikenneruuhkien ymmärtäminen ja uudelleensuuntaaminen tasapainottaa bussiliikenteen ja yksityisautoilun ristiriitaa kustannustehokkaalla tavalla. Länsimetron ulottamisen Espooseen tarjoaman haasteen etupainotteisuus merkitsee osaratkaisua Espoon sisäisen liikenteen ongelmiin, mutta voi merkitä ristiriitaa tämänhetkisen lainsäädännön kanssa
▲Sanahelinän äärimmäisin muoto on [[pekoraali]], jossa käytetään semanttisesti ja grammaattisesti oikeita mutta täysin merkityksettömiä sanoja (''flati voci''). [[Postmodernismi|Postmodernisteja]] on usein syytetty sanahelinästä.
Termi "sanahelinä" on peräisin [[Paavali]]n lausumasta: "Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen." (I Kor. 13:1)
| |||