Ero sivun ”Viron venäläiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
==Taustaa==
Virossa on jo satoja vuosia{{Lähde|22. joulukuuta 2009}} asunut venäläisiä, muun muassa [[Viron vanhauskoiset|vanhauskoisia]] [[Peipsijärvi|Peipsijärven]] rannoilla.
[[Molotov–Ribbentrop-sopimus|Molotovin-Ribbentropin sopimuksen]] jatkona Neuvostoliitto miehitti Viron kesäkuussa 1940. Se pakotti miehittämänsä Viron valitsemaan eduskunnan perustuslain vastaisissa vaaleissa, joissa ehdolla oli vain [[kommunismi|kommunisteja]]. Tämä parlamentti sitten teki päätöksen liittyä Neuvostoliittoon
Itsenäisyyden palautuksen jälkeen venäjänkielisillä teollisuuspaikkakunnilla toimeentulo vaikeutui. Samalla tarve viron kielen oppimiseen palvelualoilla lisääntyi.▼
Neuvostomiehityksen aikana tuhansia virolaisia pakkosiirrettiin muualle Neuvostoliittoon ja Viroon sijoittui venäjänkielistä väestöä. Vuosina 1945–1991 vironvenäläisten määrä kasvoi 23 000 hengestä 475 000 henkeen ja slaavilaisväestö kaikkiaan 551 000 henkeen, 35 %:iin väestöstä.<ref>{{cite book |title=Russians as the new minority |last=Chinn |first=Jeff |authorlink= |coauthors=Robert John Kaiser |year=1996 |publisher=Westview Press |location= |isbn=0813322480 |page=97 |pages= |url=http://books.google.com/books?id=ycahVlmGs7oC&pg=PA97&dq |accessdate=}}</ref>
Neuvostoviranomaiset harjoittivat sortotoimia vironvenäläisiä aktivisteja ja [[emigrantti|emigrantteja]] vastaan<ref>С.Г.Исаков Очерки истории русской культуры в Эстонии. Таллинн, 2005, с. 394—395.</ref>. Neuvostoliiton sotatribunaalit pidättivät ja teloittivat monia aiempia vironvenäläisiä 1940-1941<ref> http://www.historycommission.ee/temp/pdf/appendixes/312-318.pdf Estonian International Commission for Investigation of Crimes Against Humanity.</ref>. Miehityksen aikana tulleista uusista vironvenäläisistä osa pakeni 1941-44 saksalaismiehitystä takaisin Venäjälle ja muista saksalaiset teloittivat monia.
Maailmansodan päätyttyä [[Stalin]] ulotti [[Neuvostoliiton väestönsiirrot]] laajemminkin Viroon. Viroon siirtyi sotilaita ja monia väestöryhmiä, lähinnä työläisiä. 1980-luvulla venäläiset muodostivat jo kolmanneksen Viron väestöstä.
Suurin osa Viron venäläisistä on tullut maahan [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Viron sosialistisen neuvostotasavallan]] aikana. Neuvostoliitto edellytti raskaampaa teollistumista kuin aikaisemmin. Myös Viroon palkattiin asiantuntijoita raskaampaan teollisuuteen ja painopiste oli Itä-Virossa. Alueelliset kansallisuussuhteet muuttuivat voimakkaasti. Raskaan teollisuuden lisäksi Neuvostoliiton muista osista tulleita työntekijöitä oli erityisesti rautateillä. Maataloudessa työskenteli runsaasti virolaisia.
===Itsenäisyyden palauttaminen===
[[20. elokuuta]] [[1991]] [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta]] hyväksyi Viron itsenäisyyden{{Lähde|22. joulukuuta 2009}} ja julisti Viron itsenäiseksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]]. Tähän aikaan yli kolmannes Viron asukasluvusta oli pääasiassa venäjää puhuvien, Neuvostoliitosta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisellä ajalla muuttaneiden jälkeläisiä.
Osa vironvenäläisistä vastusti Viron [[Laulava vallankumous|laulavaa vallankumousta]] ([[Intermovement]]-järjestö), jolla se palautti itsenäisyytensä vuonna 1991.
▲Itsenäisyyden palautuksen jälkeen venäjänkielisillä teollisuuspaikkakunnilla toimeentulo vaikeutui. Samalla tarve viron kielen oppimiseen palvelualoilla lisääntyi.
Vuoteen [[1992]] mennessä otettiin uudelleen käyttöön laki, jonka mukaan tulkittiin, että Viron kansalaisuus varataan automaattisesti ennen vuotta [[1940]] olleille Viron kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen. Vain Viron kansalaiset saivat äänestää vuoden 1992 [[perustuslaki]]a koskevassa kansanäänestyksessä ja samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa, jotka toivat pääministeri [[Mart Laar]]in hallituksen valtaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.estonica.org/eng/lugu.html?menyy_id=99&kateg=43&alam=61&leht=13 | Nimeke =1940–1992. Soviet era and the restoration of independence | Tekijä = | Julkaisija =Estonica | Viitattu =07.01.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 1940 jälkeen maahan muuttaneet tai heidän jälkeläisensä Virossa saivat anoa maan kansalaisuutta suorittamalla viron kielen ja historian kokeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.robert-schuman.eu/oee.php?num=342 | Nimeke =General elections in Estonia, 4th march 2007 | Tekijä =Deloy, Corinne ja Laffranque, Rodolphe |Julkaisija =Fondation Robert Schuman | Viitattu =07.01.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Niillä entisillä neuvostoliittolaisilla, joilla ei ole Viron kansalaisuutta, on Neuvostoliiton sisämaan passi, joka mahdollistaisi Venäjän federaation kansalaisuuden saamisen. Näin ollen ne, jotka ovat olleet Neuvostoliiton kansalaisia ja jotka asuvat Viron alueella, ovat Virossa asuvia ulkomaalaisia, vaikka eivät olisi hankkineet entisen neuvostoliittolaisuutensa perusteella Venäjän federaation kansalaisuutta.
Rivi 17 ⟶ 30:
==Historian tulkinta==
Historiallisten tapahtumien tulkinta on Viron etnisten ristiriitojen ydin. Etniset virolaiset pitävät [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Viron sosialistisen neuvostotasavallan]] aikaa laittomana miehityskautena. Tämä on myös Viron tasavallan virallinen kanta. Näkemyksen seurauksena se väestönosa, joka muutti maahan neuvostomiehityksen aikana ja heidän jälkeläisensä, on leimattu joidenkin taholta laittomiksi miehittäjiksi (viroksi ''okupandid'') tai kolonisteiksi.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
▲Neuvostoliitto miehitti Viron kesäkuussa 1940. Se pakotti miehittämänsä Viron valitsemaan eduskunnan perustuslain vastaisissa vaaleissa, joissa ehdolla oli vain kommunisteja. Tämä parlamentti sitten teki päätöksen liittyä Neuvostoliittoon. <ref>[http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/01-04-09.htm Historian synkkä taakka], Satakunnan kansa 2.4.2009, tohtori Jukka Tarkka</ref><ref>[http://www.historycommission.ee/ Estonia 1940-1945]: Reports of the Estonian International Commission for the Investigation of Crimes Against Humanity</ref>
[[Leena Hietanen]] väittää, että venäjää puhuva vähemmistö taas näkee suurimmaksi osaksi Viron yhdistämisen Neuvostoliittoon laillisena prosessina, joka on myös [[Venäjän federaatio]]n virallinen näkökanta. He näkevät [[Pronssisoturi]] [[monumentti|monumentin]] [[symboli]]na heille keskeisestä oikeudesta elää Virossa sen kansan jälkeläisinä "joka vapautti maan fasismista".<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2007/04/26/venalaiset-jattivat-jaahyvaisia-pronssipatsaalle/200710248/12 | Nimeke =Venäläiset jättivät jäähyväisiä pronssipatsaalle | Tekijä =Hietanen, Leena |Julkaisu =Taloussanomat | Ajankohta =26.04.2007 | Julkaisupaikka =Tallinna |Viitattu =7.1.2009}}</ref>
Nuorisoyhdistyksen "Avoin tasavalta" vironvenäläinen puheenjohtaja [[Jevgeni Krištafovitš]] sanoo, että kahtiajako ei ole virolaisten ja vironvenäläisten välillä vaan [[demokraatti]]en ja [[stalinismi|stalinistien]] välillä ja että Venäjä rakentaa Virossa "[[Viides kolonna|viidettä kolonnaa]]": venäjänkieliset lehdet ja radio, venäjänkielisten koulujen monet opettajat ja erät järjestöt "ajavat venäläisiä järjestelmällisesti syrjäytymiseen ja syyttävät tästä Viron hallitusta", esimerkiksi lehdet väittävät vuoden 2007 mellakoiden olleen Viron hallituksen eikä venäläisten järjestämiä ja opettajat vievät alaluokkalaisia katsomaan Pronssisoturi-patsasta. Krištafovitšin mukaan tästä "stalinismista" irtisanoutuvia vironvenäläisiä painostetaan, jos he pitävät kiinni venäläisestä identiteetistään ja sukunimestään kuten hän eivätkä halua julistautua virolaisiksi. <ref>"Viroa lyödään neuvostohistorialla", Jevgeni Krištafovitš ja Jukka Mallinen (Moskovassa opiskellut kirjailijoiden sananvapautta puolustavan Suomen PEN-järjestön ex-puheenjohtaja; nettiversiosta päätellen vain viitatun artikkelin suomentaja), Suomen kuvalehti 16/2010, 23.4.2010</ref><ref>[http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/viron-venalaisvaestolle-tuputetaan-neuvostomentaliteettia-lapsesta-alkaen Viron venäläisväestölle tuputetaan neuvostomentaliteettia lapsesta alkaen], SuomenKuvalehti.fi 25.4.2010, Jevgeni Krištafovitš, nuorisoyhdistys ”Avoimen tasavallan” presidentti Tallinnassa</ref><ref>[http://www.krishtafovitsh.ee/444 Vironvenäläiset kokevat ihmisoikeussyytökset raskaasti] Kaja Kunnas, Helsingin Sanomat / krishtafovitsh.ee (luettu 26.4.2010)</ref>.
==Katso myös==
| |||