Ero sivun ”Sykloalkaanit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ro:Cicloalcani |
p kh |
||
Rivi 29:
|}
Useita viisi- ja kuusihiilisiä rengasyhdisteitä tunnettiin jo [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, mutta niitä pienempiä tai suurempia rengasyhdisteitä ei yrityksistä huolimatta
Julkaisupaikka = | Julkaisija =Brooks/Cole | Tunniste = ISBN 0-534-37366-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = {{en}}}}</ref> Esimerkiksi kolme hiiltä sisältävän syklopropaanin hiilien väliset kulmat ovat vain 60°, joten sillä olisi valtavasti [[kulmajännitys]]tä. Koska kulma poikkeaa ''109°-60°=49°'' suuresti ideaalikulmasta, yhdiste olisi äärimmäisen helposti reagoiva. Myös syklobutaanilla (''109°-90°=19°'') olisi voimakkaasti kulmajännitystä, mutta syklopentaanilla käytännössä ei (''109°-108°=1°''). Sykloheksaaninkin kulmajännitys (''109°-120°=11°'') olisi vielä melko pieni, mutta sykloheptaani (''109°-128°=19°'') ja sitä suuremmat sykloalkaanit olisivat suurten kulmajännitystensä vuoksi mahdottomia.
Baeyerin teoria oli osittain oikeassa pienisyklisten yhdisteiden suhteen – syklopropaani esimerkiksi on hyvin herkästi reagoiva yhdiste. Baeyer oli kuitenkin väärässä väittäessään pienten ja suurten hiiliyhdisteiden olevan mahdottomia. Hän oletti virheellisesti isojenkin hiiliyhdisteiden olevan pienten tapaan [[taso]]maisia.<ref name="Organic Chemistry"/> Yli 14 hiiltä käsittävissä sykloalkaaneissa kulmajännitys todellisuudessa häviää.<ref name="Organic Chemistry"/> [[2000-luku|2000-luvulla]] tunnetaan rengasrakenteita, joissa on hiiliä kolmesta yli
Sykloalkaanien konformaatioisomeriaan vaikuttaa kulmajännityksen lisäksi [[torsionaalinen jännitys]] ja [[steerinen jännitys]].<ref name="Organic Chemistry"/> Pysyvimmässä konformaatiossa näiden yhteisvaikutus on mahdollisimman pieni.
| |||