Versio 1. huhtikuuta 2010 kello 20.39 muokkaa TobeBot (keskustelu \| muokkaukset) 19 109 muokkausta p Botti lisäsi: xal:Кииснә сө ← Vanhempi muutos		Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 10.44 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 301 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Morketidettermiddag.JPG\|thumb\|400px\|right\|Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan [[Norja]]n [[Tromssa]]ssa.]] '''Kaamos''' eli '''polaariyö'''<ref>Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö</ref> on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana [[aurinko]] ei nouse [[horisontti\|horisontin]] yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon [[napapiiri\|napapiireillä]] ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. Vaikka kaamoksen alkamisrajana teoriassa ovat napapiirit, niin [[ilmakehä]]n vaikutuksen vuoksi absoluuttisen tarkkaa rajaa on hyvin vaikea määritellä. Siellä missä on kaamosta, on myös [[yötön yö\|yöttömiä öitä]]. Napapiirillä on auringoton päivä [[21. joulukuuta]] tai [[22. joulukuuta]]. Jos valo ei taipuisi [[ilmakehä]]ssä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa [[horisontti\|horisontin]] alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu [[talvipäivänseisaus\|talvipäivänseisauksena]] [[21. joulukuuta\|21.]] tai [[22. joulukuuta]]. Samoin napapiiri olisi myös kesän [[yötön\|yöttömän yön]] rajana. Nykyisin [[auringonnousu]] määritellään kuitenkin auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Oja, Heikki \| Nimeke = Aikakirja 2007 \| Vuosi = 2007 \| Kappale = \| Sivu = 115-116\| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto \| Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 \| www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 23.4.2010 \| Kieli = }}</ref> Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon yläreunan mukaan määritellyn kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden [[leveysaste]]en verran napapiirin pohjoispuolella.<ref>Oja, s. 121-122</ref> Suomessa tämä raja kulkee hieman [[Sodankylä]]n eteläpuolitse. Suomessa kaamosta tavataan [[Lappi\|Lapissa]]. Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa negatiivisesti, ja pimeys voi laukaista [[Kaamosmasennus\|kaamosmasennuksen]] tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, ''kaamosväsymystä''.<ref>[http://www.verkkoklinikka.fi/?page=7259963&id=5254558 ''Kaamosväsymys ja -masennus on erittäin yleistä'']. Tervemedia: Verkkoklinikka 18.12.2002. Coronaria Media Oy.</ref> ▼ ▲~~Suomessa kaamosta tavataan [[Lappi\|Lapissa]].~~ Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa negatiivisesti, ja pimeys voi laukaista [[Kaamosmasennus\|kaamosmasennuksen]] tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, ''kaamosväsymystä''.<ref>[http://www.verkkoklinikka.fi/?page=7259963&id=5254558 ''Kaamosväsymys ja -masennus on erittäin yleistä'']. Tervemedia: Verkkoklinikka 18.12.2002. Coronaria Media Oy.</ref> Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää 51 vuorokautta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_9.html \| Nimeke = Talvi \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Ilmatieteen laitos \| Viitattu = 25.11.2008 \| Kieli = }}</ref> Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella. == Päivämääriä == *Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) [[24. syyskuuta]] ja myöhäisimmillään [[Jällivaara]]ssa, [[Pajala]]ssa ja [[Kantalahti\|Kantalahdessa]] (67,1° N) [[20. joulukuuta]].

Ero sivun ”Kaamos” versioiden välillä