Ero sivun ”Kestilä” versioiden välillä

'''Kestilä''' on [[Siikalatva]]n kunnan taajama [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnan]] kaakkoisosassa,. Vuosina [[Oulun1867]]–[[2008]] lääniKestilä oli oma [[kunta]]ssänsa, jamutta vuoden [[Luettelo2009]] Suomenalussa entisistäsiitä kunnista|Suomentuli entinenosa kunta[[kuntaliitos|kuntaliitoksessa]]. Kunnassa[[Piippola]]n, asui[[Pulkkila]]n {{formatnum:ja {{Lakkautettu[[Rantsila]]n Suomenkanssa kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}muodostettua }} ihmistäSiikalatvaa.<ref name="vakilukuviiteyle20080225">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/>uutiset/kotimaa/oikea/id83632.html ja| senNimeke pinta= Pohjois-alaPohjanmaalle olitulee {{formatnum:uusi {{LakkautettuSiikalatvan Suomenkunta kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km²,Tekijä josta= {{formatnum:| {{LakkautettuTiedostomuoto Suomen= kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km²Selite oli= vesistöjä.<ref| Julkaisu name="pinta-ala" />YLE [[Väestötiheys]]Uutiset oli| {{formatnum:Ajankohta {{#expr= 25.2.2008 kello 21:37| {{LakkautettuJulkaisupaikka Suomen= Helsinki kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{LakkautettuJulkaisija = Yleisradio SuomenOy kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} roundViitattu = 25.2}}.2008 | Kieli = }} asukasta/km<sup>2</supref>.

Kainuun keskukseen [[Kajaani]]in on Kestilästä matkaa 90 km ja Oulun läänin sekä Pohjois-Pohjanmaan pääkaupunkiin [[Oulu]]un 92 km. Ennen kuntaliitosta kunta kuului [[Siikalatvan seutukunta]]an yhdessä [[Haapavesi|Haapaveden]], [[Piippola]]n, [[Pulkkila]]n, [[Pyhäntä|Pyhännän]] ja [[Rantsila]]n kanssa.

Kestilä sijaitsee [[Siikajoki (joki)|Siikajoen]] latvavesillä. Kirkonkylän sekä [[Hyvölänranta|Hyvölänrannan]], [[Mäläskä]]n, [[Leiviskänranta|Leiviskänrannan]], [[Pihkalanranta|Pihkalanrannan]] ja [[Väyrylänsaari|Väyrylänsaaren]] kylien asutus ja maatalous on keskittynyt Siikajoen ja sen haarojen varsille. Erityisesti itäinen Kestilä on kuitenkin kolmen luonnonmaatieteellisen alueen, – Pohjanmaan rannikkomaan, [[Suomenselkä|Suomenselän]] suomaan ja [[Vaara-Suomi|Vaara-Suomen,]] – välissä, ja kunnan itäisin kylä [[Järvikylä (Kestilä)|Järvikylä]] muistuttaakin jo kylärakenteeltaan Itä-Suomea.

Kestilän merkittävimmät vesistöt ovat [[Siikajoki (joki)|Siikajoki]] ja sen sivuhaarat [[Neittävänjoki]] ja [[Mulkuanjoki]]. Suuria järviä kunnassaalueella ei ole. Tärkeimmät järvet ovat kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva [[Kangasjärvi (Kestilä)|Kangasjärvi]] ja Järvikylän [[Mulkuanjärvi]]. Myös osa [[Uljuan tekojärvi|Uljuan tekojärvestä]] kuntaan kuuluu osaKestilään. [[Oulujärvi]] sijaitsee lähialueella Vaalan ja Kajaanin puolella.

Kestilän vaakunaan on kuvattu hopeisina punaisella pohjalla olevat puulusikat, jotka viittaavat nimen lisäksi [[kestikievari|kestikievareihin]], joissa vieraita ennen kestittiin ja majoitettiin. Pitäjän nimi on kuitenkin peräisin Kestin suvusta, joka on ollut paikkakunnalla jo ainakin 1600-luvun alusta.

Meri lainehti 7&nbsp;000 – 8000–8&nbsp;000 vuotta sitten Kestilän kohdalla. Nykyisin yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella olevat paikat ovat näkyvissä.{{selvennä|nykyisin yli 100 metrin korkeudessa olevat paikat _olivat_ näkyvissä tuolloinkin, oletan?}} Tältä ajalta on [[kivikausi|kivikautisia]] löytöjä useista asuinpaikoista ympäri pitäjän. [[Kampakeramiikka|Kampakeramiikastaan]] tunnetut [[Säräisniemi|Säräisniemen]] asuinpaikat ovat myös lähellä.

Kestilän alueella asui aikanaan [[Saamelaiset|saamelaisia]]. Tämän jälkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalarikkaillekalaisille järville. Kestilän tienoo sai vakituisen asutuksen [[1500-luku|1500-luvulla]], kun Ruotsin[[Ruotsi]]n kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista [[Venäjä|venäläisiltä]]. Suurin osa varhaisista tulijoista oli Savosta[[Savo]]sta.

Vuoden 1580 tienoilla Kestilässä oli puolenkymmentä taloa, jotka kuitenkin tuhottiin [[Pitkä viha|pitkässä vihassa]]. [[Isoviha|Isostavihasta]] ja muista vastoinkäymisistä huolimatta 1700-luku oli voimakasta väestönkasvun aikaa. Niinpä 1800-luvulle tultaessa väki oli kolminkertaistunut Siikajokilaakson seurakunnissa kolminkertaistunut, eli väestönkasvu oli selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Uuden vuosisadan alkupuolella väestönkasvu hidastui, mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivälissä. Tilapäistä takaiskua merkitsivät [[Suuret nälkävuodet|1860-luvun nälkävuodet]]. Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin Siikajokilaaksossa vuonna 1867, Kestilässä ensimmäisenä. 1900-luvulle tultaessa väkeä oli jo 2&nbsp;000 henkeä.

== Kuuluisia Kestilästä lähtöisin olevia ==

* [[Raimo Laukka]], [[Ooppera|oopperalaulaja]]

* [[Marko Lämsä]], [[Tangokuningas|tangokuningas 2006]]

* [[Jarmo Tinkala]], [[Harmonikka|harmonikansoittaja]]

* [[Jussi Rasinkangas|Juhani "Jussi"”Jussi” Rasinkangas]], [[säveltäjä]]