Avaa päävalikko

Muutokset

Suomen siirryttyä Venäjän valtaan Suomen sodan ja [[Haminan rauha]]n seurauksena vuonna [[1809]] joutui Svartholman rajalinnoitus kauaksi [[Tornionjoki|Tornionjokeen]] siirtyneestä valtakunnan rajasta. Linnoituksen sotilaallinen merkitys hiipui ja sitä ryhdyttiin osittain riisumaan aseista. Venäläinen varuskunta majaili linnoituksessa kuitenkin vuoteen [[1853]] saakka. Kutistuneen varuskunnan seuraksi saareen muutti [[1830-luku|1830-luvulla]] vankila. Kotimaisten rangaistusvankien lisäksi linnoituksen vanhassa vartiotuvassa virui joukko venäläisiä [[poliittinen vanki|poliittisia vankeja]].
 
Vankilan ehkä tunnetuin pappi oli [[herrnhutilaisuus|herrnhutilainenherrnhutilaisuudesta]] voimakkaita vaikutteita saanut [[Henrik Renqvist]] joka määrättiin tähän tehtävään astuttuaanrangaistuksena: ollessaan kappalaisena huonosti hoidetussa Liperin seurakunnassa hän astui aivan liian voimakkaasti hengellisesti velttonavelttoina pitämiensä kirkkoherran pitämänsäjos esimiehensäpiispankin varpaille eikä piitannut ylemmänkään tahon varoituksista herätysmielisessä innossaan. Niinpä hänestä tehtiin vankilapappi koska katsottiin että tällaisessa paikassa into kyllä laimenee. Toisin kävi: yhdeksän vuoden vankilapalvelu vuosina 1825 - 1835 vain syvensi ja tiivisti nuoren papin intomieltä. Svartholmassa hän laski perustan myöhemmässä elämässä ajamalleen raittiusliikkeelle.
 
Svartholma soveltui varsin huonosti vankilaksi ja jatkuvien valitusten vuoksi vankila lakkautettiin ja jäljelle jääneet vangit siirrettiin Suomenlinnaan vuonna [[1847]]. Svartholman vankila pyrittiin kuitenkin avaamaan uudelleen vielä muutaman vuoden kuluttua, mutta lopullisesti vankilakausi päättyi Krimin sotaan, jolloin Svartholman vangit evakuoitiin sodan jaloista [[Hämeen linna]]an.
626

muokkausta