Ero sivun ”Svartholman merilinnoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 49:
Suomen siirryttyä Venäjän valtaan Suomen sodan ja [[Haminan rauha]]n seurauksena vuonna [[1809]] joutui Svartholman rajalinnoitus kauaksi [[Tornionjoki|Tornionjokeen]] siirtyneestä valtakunnan rajasta. Linnoituksen sotilaallinen merkitys hiipui ja sitä ryhdyttiin osittain riisumaan aseista. Venäläinen varuskunta majaili linnoituksessa kuitenkin vuoteen [[1853]] saakka. Kutistuneen varuskunnan seuraksi saareen muutti [[1830-luku|1830-luvulla]] vankila. Kotimaisten rangaistusvankien lisäksi linnoituksen vanhassa vartiotuvassa virui joukko venäläisiä [[poliittinen vanki|poliittisia vankeja]].
 
Vankilan ehkä tunnetuin pappi oli [[Henrik RehnqvistRenqvist]] joka määrättiin tähän tehtävään astuttuaan liian voimakkaasti hengellisesti velttona pitämänsä esimiehensä varpaille eikä piitannut ylemmänkään tahon varoituksista herätysmielisessä innossaan. Niinpä hänestä tehtiin vankilapappi koska katsottiin että tällaisessa paikassa into kyllä laimenee. Toisin kävi...
 
Svartholma soveltui varsin huonosti vankilaksi ja jatkuvien valitusten vuoksi vankila lakkautettiin ja jäljelle jääneet vangit siirrettiin Suomenlinnaan vuonna [[1847]]. Svartholman vankila pyrittiin kuitenkin avaamaan uudelleen vielä muutaman vuoden kuluttua, mutta lopullisesti vankilakausi päättyi Krimin sotaan, jolloin Svartholman vangit evakuoitiin sodan jaloista [[Hämeen linna]]an.