Ero sivun ”Balmerin sarja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Image:Wasserstoff-Termschema.svg|thumb|right|360px|Vedyn spektrejä kuvaavat sarjat]]
 
'''Balmerin sarja''' tai '''Balmerin viivat''' on yksi kuudesta nimetystä sarjasta, jotka kuvaavat vety[[atomi]]n emissio[[spektri]]n [[spektriviiva|emissiospektriäspektriviivoja]]. Balmerin sarja on näistä ainoa, jossa aallon­pituudet ovat näkyvän valon aallon­pituus­alueella.
 
Balmerin sarja käsittää sen spektrin, joka aiheutuu elektronin siirtymisestä vetyatomin korkeammilta viritystiloilta toiseen [[stationaarinen tila|stationaariseen tilaan]]. Tällöin vetyatomi emittoi fotonin, jolloin näkyvän [[valo]]n alueella [[vety|vedyn]] lähettämä spektri sisältää neljää [[aallonpituus|aallonpituutta]] (410 nm, 434 nm, 486 nm, 656 nm). <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Young & Freedman| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos| Kappale = 38.3| Sivu = 1452| Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pearson | Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Mitä ylemmältä energiatasolta elektroni ''tippui'', sitä pienempi on emittoituneen fotonin aallonpituus.
Rivi 10:
 
missä <math>R \approx 1,097 \cdot 10^7 \textrm{m}^{-1} </math> on [[Rydbergin vakio]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.daviddarling.info/encyclopedia/B/Balmer_series.html| Nimeke = Balmer series| Tekijä = | Tiedostomuoto = html| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Balmerin sarja sai teoreettisen selityksensä, kun [[Niels Bohr]] vuonna 1913 esitti [[Bohrin atomimalli]]n. Sen mukaan tämä säännön­mukaisuus johtuu elektronin energian [[kvantittuminen|kvantittumisesta]].
 
Balmerin sarjaan kuuluvien lisäksi vety­atomilla on todettu olevan muitakin spektri­viivoja, mutta ne ovat näkyvän valon aallon­pituus­alueen ulko­puolella. Niissä kaikissa aallonpituudet saadaan lausekkeesta
 
­:<math>\frac{1}{\lambda} = R \Big(\frac{1}{n_1^2} - \frac{1}{n_2^2}\Big)</math>,
 
missä ''n<sub>1</sub>'' ja ''n<sub>2</sub>'' ovat kokonaislukuja. Luvun n<sub>1</sub> mukaan nämä ryhmitellään nimettyihin sarjoihin, jotka ovat:
 
* [[Lymanin sarja]], jossa ''n<sub>1</sub>'' = 1
* Balmerin sarja, jossa ''n<sub>2</sub>'' = 2
* [[Paschenin sarja]], jossa ''n<sub>1</sub>'' = 3
* [[Brackettin sarja]], jossa ''n<sub>1</sub>'' = 4
* [[Pfundin sarja]], jossa ''n<sub>1</sub>'' = 5
 
Lymanin sarjan spektriviivojen aallonpituudet ovat [[ultravioletti]]alueella, Balmerin sarjan näkyvän valon alueella, muiden [[infrapuna]]-alueella.
 
 
 
==Lähteet==